SIVISTYSYHTEISKUNTA TESTISSÄ

Lähtisitkö toiselle puolelle maapalloa maahan, jonka kieltä ja kulttuuria et ymmärrä, tekemään työtä, josta ei taata minkäänlaista minimipalkkaa (toki lupaukset ovat suuria)? Työajat ovat pitkät ja työ fyysisesti rankkaa. Ainoa, joka voi toimia kontaktina paikalliseen yhteiskuntaan, on työnantaja tai pahemmassa tapauksessa työnvälittäjä, jolta olet juuri lainannut matkarahat (tuhansia euroja) käyttäen panttina kotitaloasi.

No eipä juuri hotsita – paitsi niitä joilla vaihtoehdot ovat vähimmät: lähtömaan köyhät, kouluttamattomat, vähäosaisimmat.

Suuret lupaukset houkuttelevat vuosittain Suomeen tuhansia ulkomaisia marjanpoimijoita. Asiat ovat tähän asti rullanneet omalla painollaan, kunnes epäkohdat ovat nyt nousseet laajempaan tietoisuuteen.

Thaimaalaisten marjanpoimijoiden tapauksen perusfaktat on jo käsitelty mediassa: poimijoita houkuteltiin mahdollisuuksilla suuriin tienesteihin, jotka tietenkin jäivät toteutumatta. Heitä kohdellaan muodollisesti yksityisyrittäjinä, vaikka on päivänselvää, että he ovat käytännössä palkansaajia. Monilla on lainaa maksulliselle työnvälittäjälle, jollaisen käyttö Suomeen rekrytoitaessa on laitonta.

Marjanpoimijat ovat täysin riippuvaisia marjafirmasta, joka heidät on Suomeen rekrytoinut ja jolle he ”yksityisyrittäjinä” tekevät töitä. Ajatus siitä, että poimijat voisivat vapaina yrittäjinä myydä marjasatoaan kenellekään muulle kuin tuolle yhdelle monopoliostajalle, on täyttä utopiaa. Käytännössä siis ostaja sanelee kaikki ehdot.

Jos EU/ETA-alueen sisältä ei löydy työvoimaa keräämään Suomen metsien marjoja, on täysin perusteltua rekrytoida ihmisiä sen ulkopuolelta. Tällöin sovellettakoon suomalaisen työelämän pelisääntöjä ja työehtosopimuksia. Sillä millainen on yhteiskunta, jossa kierretään suunnitelmallisesti työelämän perusoikeuksia? Sivistyneeksi sitä ei ainakaan voida kutsua.

Elinkeinoelämä korostaa, että jos nykyinen järjestelmä muutetaan, koko marjabisnes kaatuu. Sivistysyhteiskunta ei voi vastata tähän kuin yhdellä tavalla: Jos hintana on häikäilemätön riisto, niin kaatukoot.

Mikko Laakkonen