KOHTA LOJAHTAA

Nyt on odotusta ilmassa. Huomenna ns. Pekkarisen työryhmä antaa raporttinsa, jossa he esittelevät pohdintaansa siitä miten eläkeköitymisikää voisi hilata ylöspäin. Nykyajan hengen mukaisesti asiaa ovat olleet miettimässä ekonomistit. Aikoinaan Herodes kysyi neuvoja itämaan tietäjiltä ja pyysi heitä selvittämään erinäisiä asioita. Nykyaikana kaikki asiat kysytään talousviisailta ja tällä kertaa heiltä on kysytty miten eläköitymisikää nostettaisiin.

Pekkarisen työryhmän toimeksiannon alkuperäinen ajatus oli, että työryhmä arvioisi lisätoimien tarpeellisuutta sen turvaamiseksi, että eläkejärjestelmä pysyy elinajan odotteen pidetessä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä. Rohkenen kuitenkin jo näin etukäteen epäillä, että sosiaalisen kestävyyden arviointi tulee jäämään vaatimattomaksi. Helsingin Sanomien (HS 28.10.) tapaan sen sijaan uskon, että vaihtoehtoja eläkkeelle jäämisien nostamiseksi tullaan kuulemaan.

Pekkarisen työryhmässä on paljon viisautta ja taatusti näkemyksellisyyttä. Sitä löytyy myös kansalaisilta. Siksipä me PAMissa päätimme tänä syksynä kysyä kansalaisilta näkemyksiä eläkeasioista TNS Gallupin välityksellä. Kysyimme heidän mielipidettään väitteeseen ”Uskon, että pystyn työskentelemään terveyteni puolesta yli 63-vuotiaaksi”. Vastaajista väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli vain 27 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 32 prosenttia. Eri työntekijäryhmien välillä oli merkittäviä eroja. Nimittäin työntekijöistä vain 17 prosenttia oli em. väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Johtajista uskoi 43 prosenttia siihen, että terveyttä piisaa työelämässä heilumiseen yli 63-vuotiaaksi.

Pekkarisen työryhmässä on epäilemättä tehty laskuharjoituksia siitä kuinka elinaikakerroin lasketaan spagaatin kautta käsinseisontaan. Onko kuitenkaan mietitty helmitaulujen edessä sitä, miten panostukset työelämän laadun kohentamiseen näkyisivät eläköitymisiässä. Suomalaisten mielestä näet mielenkiintoiset työt, kuten myös mahdollisuudet työjärjestelyihin ja työnantajan panostus työntekijöidensä työhyvinvointiin auttavat jaksamaan työssä yli 63-vuotiaaksi.

Ihmisten mielestä siis työssä jatkamiseen 63 ikävuoden jälkeen vaikuttaa ennen muuta se mitä työssä ja työpaikalla tapahtuu. Ne rakenteet, mitä työpaikan ulkopuolelle kehitetään vaikkapa paremman eläkekarttuman, elinikäisen oppimisen tai terveyspalveluiden osalta, eivät ole yhtä merkityksellisiä.

Ilmaisena vinkkinä siis Pekkariselle & co:lle se, että taika eläköitymisiän nostamiseen tehdään työpaikoilla ja niiden arjessa. Vielä on aikaa kirjoittaa se siihen huomenna tulevaan raporttiin. Laittakaa se siihen ensimmäiselle riville.

Antti Veirto