Kauppojen aukiolojen vapautumisen työllisyysvaikutuksia juhlineiden olisi kannattanut pitää kuohuvat vielä jäissä. Ymmärrän toki sen, että politiikan kentällä ollaan luontaisia opportunisteja ja jos jossain näkyy edes kangastus kulloinkin harjoitetun politiikan oikeutuksesta, niin samalla sokka napsahtaa irti ja ilkamointi alkaa. Taisipa joku puolensa valinnut jo päästä ulvomaan ammattiliittojen suuntaan antipatiaansa, tässä tapauksessa PAMin, joka oli yhtenä monien joukossa epäillyt aukiolojen laajentamisen järkevyyttä. Nyt kyllä patruuna olisi kannattanut pitää piipussa ja sokka kahvassa. Tulosta aukiolojen vapautumisen työllisyysvaikutuksista ei kannattaisi julistaa ennen kuin sen pelin maalit on laskettu.
Kaupan liitto mielestäni yritti maltillisesti arvioida aukiolojen merkitystä työntekijöiden määrän kasvuun. Kaupan liiton ilmoittama 2 500 palkansaajan lisäys vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa keräämä tieto. Mutta kuten Kaupan liiton esityksessä näkyy, vähittäiskaupan työllisyys kasvoi Tilastokeskuksen mukaan tammi-kesäkuussa kokonaisuudessaan vain 500 työllisellä. Tietysti Kaupan liiton ulostulosta sitten jotkut poimivat käyttöönsä sopivan astalon ja alkoivat huitoa.
Joillekin näytti 500 työllisen lisäys (+0,3 %) antavan syyn lähteä voitolla yöhön. Ei painanut mieltä, että tosiasiassa tuolla ajanjaksolla 2 000 yrittäjää (-10 %) ja heidän perheenjäsentänsä katosi vähittäiskaupan työllisistä. Siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu kun alla on ideologinen keppihevonen, jonka kavioihin saattaa muutama omakin sotkeutua. En huomannut, että Suomen yrittäjiä olisi huolettanut se, että tällaista yrittäjien määrän vähentymistä ei ole nähty vähittäiskaupassa sitten vuoden 2008, jolloin finanssikriisi leimahti liekkeihin.
Useat tahot, jotka eivät käytä asioita keppihevosina totesivat, että on liian aikaista arvioida kaupan aukiolon vapautumisen vaikutusta työllisyyteen (kuten kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Juhani Jokinen) tai ainakaan vetää Tilastokeskuksen luvuista vielä johtopäätöksiä. Jokainen asioista kiinnostunut olisi saattanut tarkistaa, että jo vuoden 2015 toisella vuosipuoliskolla vähittäiskaupassa oli edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän palkansaajia. Jokainen olisi voinut tarkistaa myös sen, että viimeisen kymmenen vuoden aikana kaupassa on nähty ainakin kolme tämän keväistä merkittävämpää palkansaajien määrän kasvulukua vastaavana ajankohtana ilman mitään aukiolomuutoksia. Sitä kukaan ei ainakaan voinut olla tietämättä, että erityisesti loppukeväästä ja alkukesästä työllisyys oli Suomessa (ilman kauppaakin) ollut vihdoin kohenemaan päin ja myös työttömyys kääntyi kesällä laskuun.
Toisin kuin monissa muissa ammattiryhmissä, on 2016 alkuvuosipuoliskolla TE-hallinnon työttömien rekistereissä ollut koko kevään ajan Suomen suurimman ammattiryhmän eli myyjien määrä kasvussa. Onneksi kesää kohden heidänkin työttömyyden kasvu näyttää muuttuneen niin pieneksi, että taite pitäisi olla ihan käsillä (Anttila voi valitettavasti muuttaa tilannetta). Avoimia myyjän työpaikkoja oli kesäkuussa haettavana enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Se oli hieno uutinen, sillä koko kevään oli näyttänyt siltä, ettei paikkoja tule auki edes sitä vähää kun oli ollut vuoden 2015 keväällä.
Työpaikat ja työt ovat tervetulleita. En tosin ihan optimaalisena sitä pidä, että tuosta vähittäiskaupan 2 500 palkansaajan lisäyksestä peräti 1 500 näyttäisi tulleen vuokratyövoiman kautta. Juuri nyt vaikuttaa siltä, että vähittäiskauppa olisi kasvattanut vuokratyövoiman käyttöä kevään aikana aikaisemmasta yli kolmanneksella (vuokratyössä olevien palkansaajien määrä +37 %). Toki myönnän, että tästäkään ei vielä kannata tehdä sen suurempia johtopäätöksiä. Aikaa pitää kulua enemmän, että voidaan nähdä tilanteen tässä asiassa muuttuneen. Tosin aikaisemmissa tutkimuksissa aukiolojen laajentumisen on nähty johtaneen epätyypillisen työn lisääntymiseen erityisesti osa-aikatyön muodossa (ks. esimerkiksi Genakos & Danchev 2015).
Pitää tässä yhteydessä vähän karata aiheesta. Haluan nimittäin kiinnittää huomiota siihen, että aikaisempaa isompi joukko kaikista suomalaisista palkansaajista teki vuokratyötä tammi-kesäkuussa. Eipä siis ihme, että äskettäin saimme lukea Tilastokeskuksen tiedotteesta kuinka työllistämistoiminnan (sisältää siis henkilöstövuokrauksen) liikevaihto kasvoi helmi-huhtikuussa yli 20 prosenttia edellisvuodesta (Tilastokeskus 13.7.).
Jos on pidättänyt hengitystään vähittäiskaupan aukiolojen laajentumisen jälkeisiä työllisyysvaikutuksia odottaessaan, niin kannattaa sitä vielä tovi jatkaa. On liian aikaista sanoa mikä tulee olemaan aukiolojen vapautumisen vaikutus alan työllisyyteen ja mistä nyt havaitut työllisyyssignaalit lopulta kertovat. Varmaan lähikuukausina ja vuosina voimme ihmetellä sitä tarkemmin. Oleellista myös on, että asiasta saataisiin riippumatonta tutkimusta syy-seuraussuhteiden selvittämiseksi.
Antti Veirto
 |
| Keppihevonen |
