PALKANKOROTUS KAUPASSA TULEE TAKAISIN KULUTUKSEN KAUTTA!

Ruotsissa Kaupan alalla sovittiin hiljattain merkittävistä palkankorotuksista, jotka nostavat työntekijöiden palkkoja 1700 kruunua kolmen vuoden aikana. Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg on patistellut myös Suomen työmarkkinaosapuolia tekemään reippaita korotuksia palkkoihin, jotta kulutuskysyntä saadaan turvattua. Ajatus ei suinkaan ole tuulesta temmattu.

Kaupan alan palkankorotusrasitteen voisi määrittää laskemalla toimialan palkkojen ja henkilösivukulujen osuuden liiketoiminnan tuotoista. Kaupan alalla tämä osuus on 8 % (Kaupan tilinpäätöstilasto 2011).

Toisin sanoen Kaupan alalla voisi odottaa 20 prosentin palkankorotuksen kasvattavan hintatasoa noin 1,6 prosenttia.

Kysymys kuuluu, mitä tapahtuu kysynnälle, jos hinnat nousevat 1,6 prosenttia? Vastaus riippuu siitä, miten hinnan muutos vaikuttaa kysyntään. Tämä riippuu luonnollisesti tuoteryhmästä, mutta esimerkiksi elintarvikkeissa prosentin hinnan korotus pienentää kysyntää alle 0,4 prosenttia (Ks. esim. Elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden kysyntä Suomessa - PTT 2006).

Jos oletetaan koko kaupan kysynnän pienenevän 0,5 prosenttia hintojen noustessa prosentin verran, laskee Kaupan alan kysyntä 0,8 prosenttia 20 prosentin palkankorotusten aiheuttaman 1,6 prosentin hinnan nousun vaikutuksesta.

Tällöin pitää myös kysyä, miten 20 prosentin palkankorotus Kaupan alalla vaikuttaa yksityisen kulutuksen kasvuun ja tätä kautta palveluiden kysyntään?

Kaupan alan työntekijöiden osuus kaikista palkansaajista oli vuonna 2012 keskimäärin 12,1 prosenttia (Tilastokeskus työvoimatutkimus).

Jos tulonjakotilastosta otetaan 2006 osalta kotitalouksien keskinäiset kulutussuhteet ja suhteutetaan se 2011 kotitalouksien määrään, saadaan tulokseksi, että 61,3 % kotitalouksien kulutuksesta tulee palkansaajakotitalouksista.

Nyt oletetaan osa-aikaisen myyjän säännöllisen työajan ansion olevan vuoden 2009 tapaan 57 % kokoaikaisen säännöllisen työajan keskiansiosta. Lisäksi jos palkkojen keskinäinen suhde on osa-aikaisilla koko kaupan alalla sama kuin myyjillä, saadaan laskennalliseksi koko Kaupan alan keskipalkaksi 2277 eur/kk. Tällä tulotasolla kun huomioidaan progressio (kunnallisveroprosentilla 19,5) 20 % palkanlisäys kasvattaa nettotuloja n. 12,9 prosenttia, eli tulon lisäys laskennallisella Kaupan alan keskimääräisellä tulotasolla on 0,65 euroa kutakin palkankorotus euroa kohti.

Lopuksi päästäänkin arvioimaan kaiken taustoituksen jälkeen asian pihviä, eli suuruusluokkaa siitä, kuinka paljon 20 prosentin palkankorotus Kaupan alalla lisää kokonaiskysyntää. Tätä voitaisiin siis hahmotella seuraavasti.

20 % x 0,65 (käteen jäävä lisäraha) x 0,121 (Kaupan osuus kaikista palkansaajista) x 0,613 (palkansaaja kotitalouksien osuus kulutuksesta) = 0,96 prosenttia!!!

Toisin sanoen lopputulema on se, että koska Kaupan alalla palkkojen osuus liikevaihdosta on pieni ja palkansaajien määrä suuri, suuretkaan palkankorotukset eivät vaikuta negatiivisesti alan kysyntään koska hinnat nousevat maltillisesti ja alan työntekijät kuluttavat Kaupan tuotteita entistä enemmän. Toisin sanoen jos Kaupan alalla nostetaan palkkoja 20 prosenttia, hintojen noston negatiivinen vaikutus kysyntään on samansuuruinen kuin Kaupan alan työntekijöiden lisääntynyt kulutus, vaikka palkankorotuksesta päätyisikin 16 prosenttia säästöön eikä kulutukseen. Tällöin yritysten absoluuttinen voitto pysyisi samana ja liikevaihto kasvaisi. Ainoastaan suhteellinen kannattavuus heikkenisi.

Mitä tässä vielä odotellaan? Ei muuta kun palkat reippaasti ylös ja yksityinen kulutus kasvuun!

Anonymous

THATCHER JA VAPAUDEN KAUPPIAAT

Äskettäin edesmennyt Margaret Thatcher totesi 1980-luvulla, että ”… you know, there's no such thing as society”. Hän johti siitä ajatuksen, että lopulta on olemassa vain yksilöitä, joiden ennen muuta pitää itse huolehtia itsestään. Sen jälkeen perheistään ja edelleen naapureistaan. Huolehdi itsestäsi, älä odota jonkun muun huolehtivan.

Minä en juuri Thatcherista mitään muista. Ehkäpä ison huiviin verhotun tukkalaitteen ja kukkamekon. Vai oliko se sittenkin Pokka pitää -sarjan Hyacinth Bucket? Joka tapauksessa, sellainen mielikuva minulla on, että Thatcher inspiroi paljon 80-luvun englantilaisia poptaitelijoita. Ehkäpä niin, että mitä keljummat vallanpitäjät, sitä elinvoimaisempi kulttuuri. Onneksi syntikoihin oli virtaa.

Anteeksi, harhauduin edellä huterasta juonestani. Tahdon sanoa, että Thatcherilla oli oma merkityksensä siinä, että yksilö nousi länsimaissa keskiöön. Thatcher tunnetusti pisti kaivosmiehet nielemään karvasta kivihiiltä kun antoi heidän lakkoilla itsensä lähes hengiltä ja samalla vetäisi brittiläiseltä ay-liikkeeltä jalat alta. Thatcher piti vapaista markkinoista, jossa ay-liikkeelle ei ollut sijaa ja vapaudesta ylipäätänsä. Pitää muistaa, että hänet myös valittiin valtaan vapaissa vaaleissa. Hänet valittiin siksi, että Margaret osasi myydä kansalle ajatuksen yksilönvapaudesta. Hän osasi tarjota sitä valtion tilalle.
Miten minusta tuntuu, että yksilönvapautta myydään meille edelleenkin ja joka päivä. Yksi kauppias on vain poissa.

Antti Veirto

“Semper avarus eget”

VOIKO MATKAILU JA KAIVOSTEOLLISUUS MENESTYÄ RINNAKKAIN?

Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) vuoteen 2020 yltävän strategian mukaan Suomeen suuntautuvan matkailun vahvuus on koskematon ja puhdas luonto. Näinä kaivosbuumin aikoina tämä matkailustrategian kivijalka uhkaa vähä vähältä kovertua ontoksi.

Uuden kaivoslain (2011) myötä suuret ylikansalliset kaivosyhtiöt ovat suorastaan rynnänneet Suomeen. Maamme rankataan kansainvälisissä kaivospiireissä ykkössijalle sijoituskohteena. Täällä ei peritä louhintamaksuja ja ympäristöluvatkin heltiää suuremmitta vaikeuksitta. Tälläkin hetkellä noin 40 mineraaleja etsivää yritystä tutkii Suomen maaperää. Yli kymmenesosa maa-alastamme on varattu tavalla tai toisella kaivosteollisuudelle. Matkailuelinkeinolla alkaa olla ahtaat paikat.

Kaivokset, matkailu ja työllisyys

Kaivostoimintaa halutaan edistää vedoten sen myötä syntyviin uusiin työpaikkoihin. Ns. mineraaliklusterin kokonaisvaikutus työllisyyteen on 25 000 henkilöä. Suoraan kaivostoiminnassa heistä on noin 5900. Julkisuudessa on puhuttu kaivosbuumin synnyttävän 10 000 uutta työpaikkaa.

Varsin vaatimatonta siis, kun sitä vertaa matkailualaan. Vuonna 2007 matkailutoimialat työllistivät 130 500 henkilöä. Verotuloja kertyi noin 4 miljardia euroa vuodessa. Matkailun bruttokansantuoteosuus oli 3,8 %. MEKn strategiassa ehdotetut toimenpiteet toteuttamalla matkailutoimialat voivat vuonna 2020 työllistää 171 000 henkilöä, ne voivat tuoda verotuloja 7,5 miljardia euroa ja matkailutoimialojen osuus bruttokansantuotteesta voi olla 5,1 %.

Vertailua kaivosalan ja matkailun välillä ei voi pelkistää saatavien työpaikkojen määrään. Ratkaisevaa on niiden pysyvyys. Kuusamossa lasketaan, että 20-30 vuoden kaivosbuumin jälkeen ei enää ole mitään matkailijoille myytävää. Sen sijaan matkailu ei kuluta. 20-30 toimintavuoden jälkeen voidaan jatkaa niin kuin ennenkin.

Matkailu on mielikuvien markkinointia

Matkailubisnes on huolestunut kuinka maamme luontomaineelle oikein käy. Euroopan viimeisten erämaiden kutsu myy niin kauan kuin tämä mielikuva vastaa matkailijan kokemaa todellisuutta. Kuusamon matkailuyrittäjät katsovat, että Karhunkierros, Oulangan kansallispuisto, Rukan lähimaisema ja pohjavesialue, Kuusamon vesistöt ovat luontomatkailun perusta. Elinkeino jatkaa kukoistustaan ja kasvuaan, mutta vain ilman kaivostoimintaa. Kuusamossa uskotaan, että alat eivät voi elää rinnakkain. Ne voivat elää vain toisensa tappioksi. Samanlaista huolestumista on myös havaittavissa Levillä.

Haastattelututkimuksen mukaan kauniit luonnonmaisemat, liikuntamahdollisuudet, koskenmaton erämaa ovat kolme tärkeintä syytä miksi Leville ja Ylläkselle tullaan. Kaivostoiminta nähdään erittäin tai melko kielteiseksi vaikuttaessaan juuri em. seikkoihin. Melkein puolet Ylläksen matkailijoista näkee kaivostoiminnan laajenemisen vaikuttavan negatiivisesti heidän haluunsa matkailla enää alueella. Ulkomaiset matkailijat olivat tässä suhteessa vielä kriittisempiä kuin kotimaiset. Kaivostoiminnan laajeneminen heikentää tuntuvasti Levin ja Ylläksen imagoa luontomatkailukohteena.

Sotkamo: ”kunnan tunnettavuuden kannalta matkailu on kunnan tärkein elinkeino”

Koskemattomaan luontoon suuntautuvan matkailun rinnalle eivät sovi turistienkin korviin kantautuvat uutiset vuotavista kaivoksista matkailualueiden naapurissa. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö, joka sijaitsee noin 17 kilometrin päässä Sotkamosta ja matkailukeskus Vuokatista, on tästä ajankohtainen esimerkki. Talvivaaran kaivos on vuonna 2008 alkaneen toimintansa jälkeen vuotanut lähes vuosittain Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin.

Sotkamon kunnan kotisivu kertoo nyt kuinka ”kuntakeskus sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, vesistöjen ympäröimänä. Hiukan kuulut hiekkarannat, harjut ja vehreys luovat viihtyisät olosuhteet asumiseen ja lomailuun. Vuokatti taas on ympärivuotinen matkailukeskus, joka on kansainvälisestikin arvioituna monipuolisin kesät – talvet”. Matkailun merkityksestä kunnalle kotisivu kertoo, että ”kunnan tunnettavuuden kannalta matkailu on kunnan tärkein elinkeino --- Rekisteröityjä yöpymisvuorokausia on yli 600 000/vuosi. Matkailijoita käy kunnan alueella vuoden aikana noin miljoona, joka päivä keskimäärin 3500 matkailijaa. Se on todella paljon n. 10 700 asukkaan kunnassa. Matkailun tuomilla verotuloilla kunta kehittää ja ylläpitää merkittävässä määrin kunnallista palvelutuotantoa.”

Sotkamon kunnan kotisivulla ei mainita Talvivaaran kaivosta. Luontoon kaipaavia venäläisturisteja ei voida pitää kauaa tietämättöminä lähialueen avolouhoksesta, jonka strategiaan kuuluu vielä toiminnan laajentaminen.

On helppo jakaa majoitus- ja ravitsemisalan työnantajien huoli kaivostoiminnan matkailualalle aiheuttamasta uhasta. MaRa ry on esittänyt kaivoslain uudistamista siten, että muutkin elinkeinot otettaisiin huomioon kaivoslupia myönnettäessä. MaRa vaatii suojavyöhykkeitä matkailukeskusten ja kansallispuistojen ympärille sekä kaivosten ympäristölupien tiukentamista.

Meille PAMissa on ymmärrettävästi tärkeää matkailualan yritysten ja ylipäätänsä matkailun menestyminen. Kukoistava matkailusektori luo pysyviä työpaikkoja koko Suomeen, korostuneesti vielä alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa, joita työttömyys muutoin kovasti koettelee. Kaivostoimintaa ei tulisikaan saada edistää muiden elinkeinojen kustannuksella. Jokaisen täytyy myös muistaa, että ennen muuta on kysymys puhtaasta luonnosta, jonka kokemisesta oikeus kuuluu myös lapsillemme ja tuleville sukupolville.

Mikko Vartiainen
sosiaalipoliittinen asiantuntija

Lähteet:
Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi, Etlatieto Oy, Kaivosalan tulevaisuusseminaari, Kaivannaisteollisuus ry, Långvik 5.10.2011.

MEK: Suomen matkailustrategia 2020, tiivistelmä.

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan, Miia Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012

Metla, Jokinen &Tyrväinen 2013: Ylläksen ja Levin matkailijoiden käsityksiä kaivostoiminnasta.

”Matkailun ja kaivostoiminnan tasapainoinen kehitys”, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, 30.5.2012.