ESIMIEHET OVAT TYÖELÄMÄN AMOREITA

Työelämässä on yhdestä asiasta liikuttava yksimielisyys. Esimiestyöllä on suuri merkitys työyhteisöjen ja yrityksien menestymiselle. On valitettavaa, etteivät kaikki palkansaajat voi kokea kuten ne noin 70 prosenttia kaupan palkansaajista, joita esimies kohtelee ystävällisesti ja oikeudenmukaisesti Työterveyslaitoksen Esimiehenä kaupan alalla -tutkimuksen mukaan. Kaikilla työntekijöillä tulisi olla oikeus nauttia hyvästä esimiestyöstä ja kaikilla yrityksillä tulisi olla hyvät esimiehet ylläpitämässä työntekijöiden sitoutumista yritykseen ja menestykseen.

Kuten joku on osuvasti todennut, työhönsä sitoutunut työntekijä on työssään antamassa, ei ainoastaan saamassa. Tuollainen asetelma syntyy vain niin, että yritys osoittaa olevansa sitoutunut työntekijäänsä ja tarjoaa hänelle mahdollisuuden hyödyntää kykyjänsä. Sitoutunut työntekijä pitää tärkeänä omaa menestystään työssä ja hän edistää myös yrityksen menestymistä.

Yritysten kehitystrendeistä ”saarnaava” yhdysvaltalainen Geoff Colvin esittää, että eniten onnistumisen kokemuksia ja oppimista ihmiset kokevat silloin kun he pääsevät käyttämään mahdollisimman hyvin omia kykyjään riittävän haasteellisessa tehtävässä. Colvin on sitä mieltä, että silloin taloudelliset kannusteet eivät ole niin merkityksellisiä kuin yleisesti tahdotaan uskoa. Itse asiassa odottavat palkkiot voivat olla suoritusta haittaavia. Tehtävään keskittymisen sijaan ihminen alkaa toimia vain palkkio mielessään. Tärkeintä tekijälle on tekemisen kiinnostavuus, mielekkyys ja merkitys. Sisäinen motivaatio on ulkoista motivaatiota oleellisempaa.

Colvin varoittaa, että työn tuloksien kontrollilla ja valvonnalla on tutkimuksien mukaan luovuutta vahingoittavia seurauksia. Luovuuteen voidaan rohkaista motivoinnin ja palautteen avulla. Sen vain pitää olla rakentavaa, kannustavaa ja ei missään nimessä yksilön persoonan piirteitä arvostelevaa. ETLA:n toimitusjohtaja Petri Rouvinen on todennut, että Suomi voi suojautua teknologisoitumisen ja globalisaation haasteilta koulutusta kehittämällä. Sen lisäksi hän mainitsee, että tärkeää on myös intohimo ja rakkaus omaan tekemiseen.

Rouvisen ajattelua jatkamalla näen, että esimiehet ovat usein työelämän Amoreita. He voivat auttaa syntymään intohimon ja rakkauden tekemiseen. Geoff Colvinin huomiot edustavat sitten niitä esimiehen nuoliviinistä löytyviä Amorin nuolia.

TEMin toteuttaman työolobarometrin mukaan Suomessa työn ja työnteon mielekkyyden balanssi on ollut negatiivinen koko 2000-luvun ajan. Ihmiset näkevät, että olemme niiden suhteen menossa heikompaan suuntaan. Intohimo on sammumassa. Olemme menettämässä niitä vahvuustekijöitä, joilla Suomi voisi saavuttaa hallituksen asettaman tavoitteen Euroopan parhaasta työelämästä 2020 ja selviytyä käsillä olevista rakennemuutoksista ilman, että työelämän laadussa maksetaan siitä liian kallista hintaa.

Kuten PAMin ekonomisti Sampsa Hamarila on todennut, palvelualojen työvoimavaltaisuudesta johtuen työntekijöiden hyvinvointiin satsaamalla voidaan saavuttaa merkittäviä tuottavuushyötyjä. Hyvinvointiin puolestaan keskeisesti vaikuttavat hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön. Yritysten pitää antaa esimiehille tarvittavat välineet ja rooli työntekijöiden sitouttamisessa. Intohimoisen rakkauden pitää roihuta.

Enpä olisi tätä aamulla herätessäni uskonut, mutta päätän blogitekstini toteamukseen: Rakkaudella Suomi nousuun!!

Antti Veirto

Tutustu Esimiehenä kaupassa hankkeeseen osoitteessa: www.ttl.fi/esika