torstai 8. helmikuuta 2018

SIIVOUSALAN MYSTEERI




Palkkarakennetilastosta löytyi mielenkiintoinen tieto. Mysteeri. Suomessa yksityisen sektorin siivoojien palkat ovat alhaisimmillaan pääkaupunkiseudulla. Siivoojat pääkaupunkiseudulla ansaitsivat vuonna 2015 kokoaikaisessa työssä keskimäärin 1 859 euroa kuukaudessa säännöllisellä työajalla. Muualla Suomessa ahertavat siivoojat ansaitsivat 1 882 euroa kuukaudessa.
 
Vuonna 2017 ilmestyneessä tutkimuksessa Job market (in)flexibility selvitettiin kuinka sitovia ovat minimipalkat Suomessa. Yksi tutkimuksen havaintoja oli, että erityisesti siivousalalla palkat ovat keskittyneet pienimpiin mahdollisiin alan palkkoihin. Onko niin, että pääkaupunkiseudulla pienimpään mahdolliseen palkkaa tähdätään muuta maata ankarammin? 
 
Tilastokeskuksen mukaan maassamme ahertavilla ulkomaalaisilla siivoojilla on keskimäärin lähes 10 prosenttia pienemmät palkat kuin suomalaisilla. Yksityisellä sektorilla kiinteistö- ja siivouspalveluissa työskentelee yli 10 000 ulkomaiden kansalaista. Koko maassa siivoojista 22 prosenttia on ulkomailla syntyneitä ulkomaiden kansalaisia, kun kaikista palkansaajista ulkomaalaisia on vain 5 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla työskennelleistä siivoojista peräti 49 prosenttia oli vuonna 2014 ulkomaiden kansalaisia. Esimerkiksi Pirkanmaalla heidän osuutensa oli 11 prosenttia. 
 
Ikävä epäilys alkaa hiipiä mieleeni siitä, mitkä ovat syyt pääkaupunkiseudun siivoojien muuta Suomea alhaisimmille palkoille. Erityisesti kun muistan saaneeni vuonna 2011 kiinteistöpalvelualan palkkoja koskeneen kyselyn yhteydessä viestejä maahanmuuttajataustaisilta siivoojilta:
 
”Of course I would love to get more reward for my work as a cleaner (siivooja). I work in the company for almost 7 years and still get the salary at the lowest rate possible.”
 
Tilastokeskus totesi ulkomaalaisten palkkausta selvittäessään, ettei kaikkia palkkaeroja ulkomaalaisen ja suomalaisen työvoiman välillä voi selittää ominaisuuksia vakioimalla. Viitteitä epäkohdista löytyi. Ihmisten vaikeaa asemaa käytetään hyväksi:  
  
”The employer overloads the workers with excessive work and lowest pay scale. Most of the workers are non-Finnish speakers, they don’t have the facility to avail any other jobs so they keep quiet, where, the employee misuses their compulsion to stay. Mid-level supervisors are too stiff and arrogant, they usually try to impose stuff and since, the employee is not fully aware of their rights, they are used. Many time due to overload workers work more than the assigned work but they don’t get paid extra for the extra time required for that time.”
 
Samanaikaisesti siivousalalla on pitkään valiteltu työvoimapulaa. Ei löydy tekijöitä. Kuten Onko työvoimapula totta –raportissa vuonna 2013 tutkijat totesivat, niin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat voivat johtua monista syistä. Yksi niistä on toisten työnantajien haluttomuus maksaa markkinapalkkaa korkeampaa palkkaa. Kohtaanto-ongelmia raportin mukaan aiheuttaa myös työmarkkinoiden jakautuminen ”huonomaineisiin” ja ”hyvämaineisiin” työnantajiin. 
 
Mysteeri ratkaistu?
 
Antti Veirto


maanantai 5. helmikuuta 2018

KÄENPOJAT



Viime vuonna Niina Tanner ansiokkaasti käsitteli selvityksessään Mulle, mulle ja sosiaaliluukulle yritysten tapaa maksattaa työntekijöidensä palkkoja yhteiskunnan pussista. Tanner kävi läpi pienillä palkoilla työskenteleville maksettavia asumistuki-, toimeentulotuki- ja työttömyysturvamenoja. 

Suomessa on tehty hyvää tarkoittavia päätöksiä ihmisten kannustamiseksi työhön. Sovitellun päivärahan saajien määrää on kasvattanut vuonna 2014 tullut työttömyysturvan 300 euron suojaosa. Suojaosan käyttöönotto lisäsi työttömien halua ottaa vastaan pienimpiäkin osa-aikaisuuksia. Samoin asumistuen käyttöä on lisännyt vuonna 2015 tullut 300 euron suojaosa. Vuoden 2016 marraskuussa asumistukea sai 60 681 työssä olevaa ruokakuntaa.   

Työnantajille totta kai maittaa hyvin keskustelu kannustinloukuista. Tunnetusti kannustinloukkuja voi etupäässä purkaa kahdella tavalla; maksamalla enemmän palkkaa tai rukkaamalla etuuksia. Useat työantajat suosivat jälkimmäistä. Sehän ohjaa keskustelun sivuun heille kipeämmistä aiheista; matalista palkoista tai työsuhteiden heikentyvästä laadusta. 



Nykyään joka kolmas Palvelualojen työttömyyskassan ansiopäivärahan saajista saa sen soviteltuna. Heidän määränsä on tuplaantunut vuodesta 2011. Finanssivalvonnan tilastojen mukaan vuonna 2016 ansiopäivärahoista 13 prosenttia maksettiin soviteltuna.  Suunta oli edellisvuoteen nähden kasvava.

Vuonna 2016 siivoojille ja ravintolatyöntekijöille maksettiin Finanssivalvonnan mukaan soviteltua ansiopäivärahaa yli 28 miljoonan edestä. Silloin osa-aikatyön lisäksi mukana ovat lyhennetyn työpäivän tai –viikon ja satunnaisen työn perusteella maksetut sovitellut päivärahat. Kela maksoi vuonna 2017 palkkatuloja saaneille siivoojille ja ravintolatyöntekijöille työttömyysetuuksia 22,4 miljoonaa. Huikeita summia siis noissa ammateissa ahertaville elämiseen riittämättömän palkan paikkaamiseksi.

Vuonna 2016 ilmestyneen Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla - tutkimuksen mukaan esimerkiksi vähittäiskaupan osa-aikaisista lähes puolet on ollut tilanteessa, jossa työnantaja palkkaa uusia osa-aikatyöntekijöitä tarjoamatta lisätunteja palveluksessaan jo oleville osa-aikaisille. Samasta tutkimuksesta käy selville, että EU-vertailussa suomalainen vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kiinteistöala käyttävät osa-aikatyötä pääasiassa työnantajalähtöisistä tarpeista. Muualla työntekijälähtöiset tarpeet ovat merkittävin syy osa-aikatyön teettämiselle. 

On tärkeää, että vastentahtoisesti osa-aikatyössä ahertavien toimeentulosta huolehditaan. Samanaikaisesti palkansaajien mahdollisuuksia kokoaikatyöhön pitää kohentaa. Suomen pitäisi kaitsea tarmokkaammin niitä kupeellaan kasvavia ”käenpoikayrityksiä”, jotka työntävät työntekijänsä palkoista huolehtimisen yhteiskunnalle. 

Antti Veirto
Tutkimuspäällikkö