TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄ JA TYÖTTÖMIEN PALVELUT MYLLERRYKSESSÄ

Työttömyysturvaan on viime vuosina kohdistunut useita muutoksia mm. omavastuuaikaa on ensin pidennetty viidestä päivästä seitsemään (v. 2017) ja tämän jälkeen lyhennetty taas viiteen (v. 2018), ansiopäivärahan kestoa on lyhennetty (v. 2017) ja korotusosia on leikattu (v. 2017). Lisäksi kansaneläkeindeksiä on leikattu 0,85 % vuoden 2016 tasosta ja jäädytetty (v. 2017) ja jäädytetty jälleen (v. 2018), mikä on vaikuttanut ansiopäivärahan perusosaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi aktiivimalli (2018) vai pitäisikö sanoa aktiivileikkuri on Kelan ennakkotietojen mukaan pienentämässä peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea noin joka toiselta työttömältä, mistä Aamulehti eilen uutisoi. 

Vuoden alusta tehtiin myös muutama positiivinen muutos työttömyysturvaan. Liikkuvuusavustusta laajennettiin alle 18-työtunnin viikkotyöaikaan ja yrittämisen aloittamista työttömyyskorvauksella ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta helpotettiin. Kuitenkin, edellä esiteltyjen leikkausten jälkeen, on syytä epäillä näiden mieltä tai taloa lämmittävän…

Työttömyysturvan muutokset ja leikkaukset on toteutettu hyvin lyhyen ajan sisällä. Ei voi muuta kuin ihmetellä, kuinka työtön pysyy näissä kaikissa muutoksissa mukana. Työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistaminen pitäisi olla työttömyysturvajärjestelmän uudistuksissa yksi keskeisimmistä tavoitteista ja kokonaisvaltainen uudistus voisi olla toimivampi ratkaisu, kuin yksittäiset erilliset toimenpiteet. 

Mutta luulitko, että tässä on jo kaikki? Ehei!

Tällä hetkellä suunnitteilla on mm. opintojen tukemista päivärahalla, yhdistelmävakuutus, TEM:n omaehtoisen työnhaun malli, työvoimapoliittisten tehtävien siirto ja työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikainen järjestäminen. 

TEM:n omaehtoisen työnhaun mallissa, ns. aktiivimalli 2, edellytetään, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin vähintään yhtä työpaikkaa viikossa ja hakemisesta olisi raportoitava verkossa. Viime aikoina on kuitenkin ollut ilmoilla, että malli ei olisikaan toteutettavissa aikataulullisista ja järjestelmiin liittyvistä syistä; tällä hetkellä järjestelmää tämän kaltaiseen aktiivisuuden seurantaan ei ilmeisesti vielä ole. 

Myös maakuntauudistus toteutuessaan tulee vaikuttamaan työttömien palveluihin, kun vastuu työttömien palveluiden järjestämisestä siirtyisi tulevien maakuntien vastuulle vuoden 2020 alusta. Maakunnan vastuulla tulisi olemaan työttömän palveluntarpeen arviointi ja ohjaaminen tarveharkinnan perusteella erilaisiin palveluihin. Samalla Kelalle ja työttömyyskassoille siirtyisi työttömän työvoimapoliittisten edellytysten selvittäminen, kuten osallistuuko henkilö työllistymistä edistävään palveluun tai onko hän opiskelija. 

Maakuntauudistuksen mukanaan tuomista mahdollisista uudistuksista huolimatta, hallitus esitti yllättäen maaliskuun alussa, että julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia muutettaisiin väliaikaisesti. Hallituksen esitys on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Lakia muutettaisiin siten, että työ- ja elinkeinoviranomaisten lisäksi myös yksityiset palveluntuottajat voisivat haastatella työnhakijoita, arvioida työnhakijan palvelutarpeen sekä laatia työllistymissuunnitelman yhdessä työnhakijan kanssa. Työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta selvittäisi ja ratkaisisi edelleen työ- ja elinkeinotoimisto. Hallituksen mukaan muutos edistäisi valmistautumista maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen voimaantuloon. Entä jos maakuntauudistus ei toteudukaan, mutta työttömien palvelut on kuitenkin jo tällä väliaikaisella lailla ehditty myllätä uusiksi ja siirretty markkinoille?

Jo tällä hetkellä osa työttömien palveluista on hankittu yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluntuottajilla sekä järjestöillä tulisi myös jatkossa olla julkisia palveluita täydentävä rooli. Myös jatkossa on huolehdittava siitä, että erityisesti vaikeasti työllistyvien työttömien palvelut on turvattu ja, että palveluita on kattavasti saatavilla asuinpaikasta huolimatta. Reiluilla pelisäännöillä pelaavien ja työnhakijoiden tilanteita tuntevien järjestöjen asiantuntemusta kannattaisi jatkossa ehdottomasti hyödyntää.

Valitettavasti tämäkään uudistus ei tulisi yksinkertaistamaan työttömyysturvaa, koska esimerkiksi työttömän tulisi jatkossa osata asioida tietyissä asioissa TE-toimiston kanssa ja tietyissä asioissa suoraan palveluntuottajan kanssa. Myös aikataulu tälle uudistukselle on todella tiukka, kun arvioitu aloitus ajankohta voisi olla jo 1.9.2018.

Vaikka työttömyysturvajärjestelmä uudistusta kaipaa, yksittäisten muutosten sijaan työttömyysturvaa tulisi uudistaa kokonaisuutena niin, että laadukkaat palvelut työttömille taataan tasavertaisesti.
 

Mari Kettunen
Sosiaalipoliittinen asiantuntija

On yritysten vuoro panostaa kilpailukykyyn

Euroopan komissio julkaisi menneellä viikolla Suomea koskevan maaraportin osana talous- ja finanssipolitiikan kuluvaa EU-ohjausjaksoa. Kilpailukyvyn osalta viesti on selvä: palkansaajien talkoot on tehty, ja nyt on yritysten aika investoida. Julkisen vallan tulee myös paikata koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusvajetta, tai Suomella on vaarana luisua pysyvästi matalan teknologian välituotteiden vientimaaksi.
 

Vuosittaisten ohjausjaksojen tarkoituksena on koordinoida ja mukauttaa jäsenmaiden budjetti- ja talouspolitiikkaa EU-tasolla sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Maaraportin 60-sivuinen valmisteluasiakirja tarjoaa myös – toki komission näkökulmasta – ehkä selkokielisimmän säännöllisesti julkaistavan kokonaiskuvauksen Suomen taloustilanteesta, istuvan hallituksen talouspolitiikasta ja sen arvioiduista vaikutuksista.

Makrotaloutta, elinkeinoelämää sekä työ- ja rahoitusmarkkinoita kuvaavien tunnuslukujen ohella tämänkertainen raportti sisältää ensimmäistä kertaa myös joukon sosiaalisia indikaattoreita. Komissio laajentaa näin näkökulmaansa kovasta taloudesta kohti sosiaalisen osallisuuden, oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin kysymyksiä. Kuten varapuheenjohtaja Jyrki Katainen totesi maanantaisessa keskustelutilaisuudessa, sosiaaliset olosuhteet ovatkin usein vuorovaikutuksessa myös kansantalouden menestyksen kanssa

Kokonaisuutena komission arvio on myönteinen; viennin ja tuottavuuden kääntyminen nousuun siivittää talouskasvua, joka mahdollistaa uudistukset rakenteellisten haavoittuvuuksien korjaamiseksi. TYKA- ja KIKY-sopimukset ovat painaneet yksikkötyökustannukset verrokkimaiden alapuolelle, ja viimeisin maltillinen liittokierros tukee tätä kehitystä. Samalla finanssikriisistä asti jatkunut vientimarkkinaosuuksien supistuminen on saatu käännettyä.

Reaalinen kilpailukyky, jolla tarkoitetaan kaikkia sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksiin, on kuitenkin heikentynyt edelleen. Institutionaaliset puitteet ovat Suomessa huippuluokkaa, mutta erityisesti investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen sekä aineettomaan pääomaan ovat jymähtäneet reilusti finanssikriisiä edeltävän tason alapuolelle. Tilanteen korjaamiseen kaivattaisiin tutkimusrahoitusta höylänneeltä hallitukselta huomattavasti enemmän konkretiaa, kuin Eurooppa-ministeri Sampo Terho suostui maanantaina yleisölle tarjoamaan. Komissionkin havaitsema kehityskulku nimittäin on, että Suomi on luisumassa elektroniikkateollisuuden romahduksen myötä pysyvästi huipputeknologian kärkimaasta välituotteiden viejäksi. Tästä seuraava kustannustekijöiden ylikorostuminen ei ole toivottavaa kotimaisen palkkakehityksenkään kannalta.

Julkisen tutkimusrahoituksen ohella toiveena olisi, että velkavipuaan suhteessa bruttokansantuotteeseen jo lähes vuosikymmenen purkaneet finanssialan ulkopuoliset yritykset innostuisivat talouskasvun myötä investoimaan myös rakennusalan ulkopuolella. Yrityssektori ei vaikuta Suomessa reagoineen matalien korkojen vuosiin toivotulla tavalla. Kotitalouksien velkaantuneisuus on sen sijaan jatkanut tasaista kasvuaan läpi taantuman. Alhainen säästämisaste, vaihtuvakorkoisten asuntolainojen huomattava osuus ja kasvava korkoriski ovat tummia pilviä kuluttajien ennätyskorkean luottamusindikaattorin yllä.

Muihin pohjoismaihin verrattuna suomalaisten velkatilanne ei vaikuta vielä hälyttävältä, ja asuntojen hintojen kasvun tasaantuminen antaa ymmärtää, ettei Suomeen ole muodostumassa Ruotsin kaltaista velkavetoista asuntokuplaa. Korkomenot saattavat kuitenkin pitkällä tähtäimellä hillitä kotimaisen kulutuksen tukemaa kasvua myös Suomessa, kun EKP vihdoin nostaa ohjauskorkoaan Yhdysvaltain Fedin vanavedessä.

Komissio toivoo Suomelta rakenteellisia uudistuksia pitkän aikavälin talouskasvun ja hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia aiheuttavan osaamisvajeen korjaaminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta samalla on aika kääntää katse myös muihin tuottavuustekijöihin ja kannustettava investointeja tuotantovälineiden ohella tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi kohdistamalla yritystukia aiempaa järkevämmin, mikä onkin parlamentaarisen työryhmän tavoitteena. Selvää on, ettei kilpailukykyä voi pitkään repiä ainoastaan työntekijöiden palkoista ja talouskasvua velkaantuvien kotitalouksien kulutuksesta.

Olli Toivanen

Ekonomisti