ONKO AY-LIIKE RYÖVÄRI, ROBIN HOOD VAI YHTEISELLÄ ASIALLA?

Julkisessa keskustelussa ay-liikettä kuvataan usein hyvin negatiivisessa valossa. Ay-liike nähdään itselleen etuja – yhteisen edun vastaisesti – kahmivana toimijana. Ay-liike on kuin Robin Hood joka varastaa jäsenilleen. Vastaako kuva todellisuutta?

Tarkastellaan kansainvälisesti ay-liikkeen voimakkuuden ja tulonjaon välistä vuorovaikutusta.

Alla olevassa käyrässä nähdään Britannian järjestäytymisen (punainen käyrä) ja korkeimman 1%:n osuus tuloista (sininen käyrä) välillä 1900-2010.

Kuten nähdään, viimeisen 30 vuoden aikana varakkaimman prosentin saama osuus tuloista on kasvanut reilusta viidestä prosentista 15 prosenttiin, samalla kun ammattiliittojen jäsenmäärä on laskenut. 

Koskeeko muutos vain Britanniaa? Tarkastellaanpa Yhdysvaltoja. Alla olevassa graafissa sininen käyrä kuvaa työvoiman järjestäytymisastetta ja punainen käyrä hyvätuloisimman 10%:n osuutta tulonjaosta. Tulos on samanlainen kuin Britanniassa: mitä heikommin ammattiliitoilla menee, sitä suurempi osuus tuloista menee varakkaimmille. 

Kansainvälisessä vertailussa tasainen tulonjako ja työehtosopimusten kattavuus kulkevat käsi kädessä. 

Ay-liike on kansainvälisen evidenssin valossa 99%:n etu.

Antti Koskela

ekonomisti

KANSA TUKEE MONIA TYÖNTEKIJÖIDEN TAVOITTEITA

Nyt on kuulkaas niin, että kansa on jälleen puhunut. Ja tavoilleen uskollisena enimmäkseen silkkaa asiaa. Monille työntekijöiden ajamille tavoitteille on Suomessa tukeva kannatus.

Suomalaisista 85 prosenttia on sitä mieltä, että erilaiset säännökset kuten esimerkiksi työehtosopimukset, turvaavat työntekijöiden asemaa työpaikoilla. Vahvinta usko on SDP:n kannattajien (97%) keskuudessa. Säännöksien työpaikalla luomaan turvaan uskotaan vahvasti myös kokoomuksen (74%) äänestäjien piirissä, vaikka usko siellä säännöksien merkitykseen onkin piirun verran koko kansan näkemyksiä laimeampaa.  

Suomalaisista 15-74-vuotiaista 55 prosenttia pitää oikeutettuna työntekijöiden työehtosopimusneuvotteluiden aikana tekemiä työtaistelutoimia. Eri puolueiden kannattajista vaikeinta niitä on hyväksyä kokoomuslaisten keskuudessa. Heistä 27 prosenttia pitää työtaistelutoimia oikeutettuna neuvotteluiden aikana. Kokoomuskannattajien piirissä lakoille tuossa tilanteessa on eniten ymmärtämystä nuorilla. Se johtunee siitä, että nuorista kokoomuksen kannattajista ovat monet työntekijäasemassa tai alemman toimihenkilön tehtävissä. Suurin poikkeama kansalaisten näkemyksistä on vasemmistoliiton kannattajat. Heistä 87 prosenttia pitää oikeutettuna työehtosopimusneuvotteluiden aikaisia työtaistelutoimenpiteitä. 

Suomalaisista peräti 87 prosenttia pitää tärkeänä, että työpaikoilla olisi valittuna luottamusmies. Eri puolueiden kannattajista tärkeimpänä sitä pitivät SDP:n (99%) ja Vasemmistoliiton (97%) kannattajat. Perussuomalaisten kannattajistakin luottamusmiesten valintaa työpaikoille piti tärkeänä 77 prosenttia. Voi sanoa, että eri puolueiden kannattajien keskuudessa työpaikkojen luottamusmiesten tärkeys ymmärretään syvällisesti. Yrittäjistäkin tätä mieltä oli 69 prosenttia.

Suomalaisista 76 prosenttia on sitä mieltä, että matalapalkka-alojen palkkoja pitäisi nostaa enemmän kuin muiden alojen palkkoja. Eri puolueiden kannattajista selvästi nihkeimmin ajatukseen suhtautuivat kokoomuksen kannattajat (57%). Toki heistäkin siis enemmistö näki matalapalkkojen muita nopeammalle kohentamiselle tarvetta. Kokoomuksen kannattajat poikkesivat selkeimmin koko kansan näkemyksestä.

Suomalaisista 67 prosenttia haluaisi kieltää muut kuin työntekijän tarpeista lähtevät nollatuntisopimukset. Ajatukselle lämpenee vähiten kokoomuksen kannattajat. Elämänvaiheen mukaan tarkasteltuna eniten kokoomuksen kannattajien näkemys näyttää saavan vastakaikua kotona vanhempien kanssa asuvien keskuudessa. Sen sijaan Vasemmistonliiton ja SDP:n kannattajien joukossa ollaan merkittävästi innostuneempia muista kuin työntekijöiden tarpeista lähtevien nollatuntisopimuksien kieltämiselle.

Osa-aikatyön teettämistä yrityksissä olisi suomalaisista 15-74-vuotiaista valmis rajoittamaan 59 prosenttia niin, että osa-aikaisia voisi olla vain jonkin tietty osuus henkilöstöstä. Kokoomuksen kannattajista ajatukseen myönteisesti suhtautuu 39 prosenttia, kun puolestaan SDP:n kannattajista heitä löytyy 76 prosenttia. Ammattiaseman mukaan ajatuksen hyväksyminen on vaikeinta yrittäjien (42%) sekä johtajien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa (48%). 

Suomalaisista 75 prosenttia soisi, että työterveyspalvelut pitäisi olla käytettävissä kaikkina viikonpäivinä, kun kerran töitäkin huhkitaan arkena ja pyhänä. Tästä näyttäisi olevan eri puolueidenkin kannattajien suhteen kohtuullinen yhteisymmärrys. Ammattiaseman mukaan tarkasteltuna yrittäjät ovat asian suhteen muita epäileväisempiä, mutta heistäkin selvästi yli puolet (57%) hyväksyy ajatuksen.

Työterveyshuoltoon pitäisi selvän suomalaisten enemmistön (84%) mielestä kuulua sairaudenhoito. Tästä eri puolueiden kannattajien kesken näyttää olevan myös vahva yksimielisyys. Ehkä osa meistä erehtyy luulemaan tätä jo itsestään selvyydeksi. Valitettavasti yksityisillä palvelualoillakin löytyy työntekijöitä, joille työnantajalla tarjolla minkäänlaista työterveyshuollon palvelua. Ei vaikka laki siihen velvoittaisikin.

Ja tuodaan nyt sekin esille, että 80 prosenttia suomalaisista haluaa nähdä ammattiliitot neuvottelemassa työntekijöiden palkoista, joko kokonaisuudessaan tai paikallisesti sovittavien erien lisäksi tulevista yleiskorotuksista. Kansalaisilla on syvä ymmärrys siitä, että työmarkkinoita ei voi muuttaa viidakoksi, jossa jokainen yksin kamppailisi oikeuksistaan.

Antti Veirto

Tässä esitellyt tiedot kerättiin Kantar TNS Oy:n toimesta Gallup-kanavalla PAMin toimeksiannosta. Aineisto edustaa 15-74-vuotiasta väestöä. Tutkimusaineisto koostuu 1 069 haastattelusta. Aineisto kerättiin 8.-13.9.2017