VALLANKUMOUKSEN KYNNYKSELLÄ

Teollisesta vallankumouksesta minulle tulee aina mieleen Chaplinin loistava elokuva Nykyaika ja sen tehdaskohtaus. Pakkotahtisesti pulttia kiristävä pikkumies huhkii kilpaa tehtaan hihnan kanssa. Jos meidän aikanamme eläisi joku Charles Chaplinin veroinen elokuvataiteilija, voisi lähiaikoina olla aineksia Nykyaika II:n käsikirjoittamiseen. Siinä tarinan keskiössä olisi koneiden vallankumous.

Äskettäin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi muistion, jonka mukaan reilu kolmannes (36%) suomalaisten ammateista tulee katoamaan tulevaisuudessa teknisen kehityksen myötä. Toinen muistion kirjoittajista Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen on sanonut, että seuraavien 20–30 vuoden aikana tullaan kokemaan teollistumiseen verratta murros.

Kuuliaisen robotin tuntipalkka on nykyään noin 5 euroa. Hinta on Rouvisen mukaan tullut viimeisten kymmenen vuoden aikana ryminällä alas. Kenellekään tämä ei ole yllätys. Robotin neuvotteluasema on heikko. Ellei ole tuhoajakyborgi eli tuttavallisemmin Terminator.

Mooren lain mukaisesti tietokoneiden laskentakapasiteetti kasvaa räjähdysmäisesti tehden niistä yhä halvempia ja ihmistyöstä suhteessa yhä kalliimpaa. Gordon E. Moore kehitti lakinsa mikropiireistä jo 1960-luvulla. Kaukonäköinen mies.

Rouvisen mukaan Suomessa teknologisoitumisen seurauksena haastavimmassa tilanteessa tulevat olemaan ovat yksityisellä sektorilla työskentelevät vähän koulutetut ja matalapalkkaiset sekä teollisuuden työntekijät. Perusasteen suorittaneiden osuus työllisistä on sulanut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana sitä vauhtia, että tulevaisuudessa se painuu varmasti yhä lähemmäs nollaa. Matalapalkkatyön hinta koneiden halventuessa on kallistunut. VATT:n erikoistutkija Katriina Nilsson-Hakkalan mukaan muutokset tulevat olemaan nopeita. Tulevaisuuden ammatteja ei voi nimetä.

Ihmisen ei kannata kilpailla robottien kanssa robottien vahvuusalueilla. Robotti vääntää ne pultit kireiksi Nykyaika-elokuvan pikkumiestä nopeammin. Kännykän shakkipelissäkin tulee tekoälyltä pataan.

Ihmistä tarvitaankin työmarkkinoilla jatkossa siellä, missä ihmisen ominaisuudet koneisiin nähden ovat ylivertaisia. Ihmisellä on kyky oppia virheistä ja löytää aina uusia ratkaisuja. Kuten Rouvinen eräässä tilaisuudessa sanoi, kyky palata lähtöpisteeseen. Ihminen siis selviää koneiden tuomista haasteista olemalla valmis kouluttautumaan ja oppimaan uutta. Ihminen kykenee inhimilliseen vuorovaikutukseen. Vain ihminen kykenee olemaan ihmiselle ihminen ja kone sammuu kun sen töpselin vetää seinästä.

Antti Veirto