AKTIVOIKO AKTIIVIMALLI TODELLA?

PAM järjesti muutama viikko sitten kolme eri tilaisuutta työttömille Oulussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Kyseisissä tilaisuuksissa monet PAMin työttömät toivat esille ajatuksiaan liittyen hallituksen ideoimaan aktivointimalliin, joka nyt on etenemässä päätöksentekoon. Näissä tapaamisissa kävi selvästi ilmi, että työttömien arki ja asema ovat hyvin erilaiset verrattuna politiikkojen näkemyksiin ja keskusteluihin.

Hallituksen idea aktiivimallista on, että työttömän on tehtävä työtä 18 tuntia kolmen kuukauden välein työttömyysturvan alenemisen uhalla. Tällä yritetään ”aktivoida” työttömät osallistumaan edes vähäsen työelämään ja osoittamaan aktivisuuttaan työmarkkinoilla kyseisellä työllisyysjaksolla. Työttömän aktiivisuutta olisi esimerkiksi myös työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen.

Monet PAMin työttömät olivat huolissaan siitä, että mallin kautta vastentahtoinen osa-aikatyö ja ilmaistyö lisääntyvät. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että aiempi osa-aikatyö vaihtuu ilmaistyöhön ja lopulta työntekijöiden ja työn määrä vähenee. Jos kerran työtä on tarjolla, ”Eikös voisi palkata työttömät normaaliin työsuhteisiin?”, monet ihmettelivät.  Moni koki, että hallituksen erilaisista toimista johtuen, työttömien asemaa työmarkkinoilla heikennetään merkittävästi. Ihmisten pelko oli suuri joutua harjoittelujaksojen kierteeseen ja tämän myös kostautuvan tuleviin eläkkeisiin. 

Aktivointimallilla halutaan aktivoida työttömät ja työttömät voivat kehittää osaamistaan eli opiskella puolisen vuotta työttömyysturvalla ilman, että he joutuisivat hakemaan lupaa omaehtoiseen opiskeluun TE-toimistolta. Lisäksi työttömille annetaan mahdollisuus aloittaa yritystoimintaansa ja arvio yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta tehdään vasta neljän kuukauden kuluttua. Myös aktiivisuus työttömien kohdalle jatkuu tekemällä pieniä muutoksia liikkuvuusavustukseen. 

PAMin työttömät olivat kiinnostuneita uudelleen koulutuksesta ja näin hallituksen esitys 6 kuukauden opiskelumahdollisuudesta on tervetullut uudistus. Se, miten tämä tulee toimimaan käytännössä jää nähtäväksi. Monet tutkintoon johtavat koulutukset kestävät paljon pidempään, kuin kuusi kuukautta. Huoli, ettei TE-toimisto hyväksy kuuden kuukauden jälkeen opintojen jatkamista työttömyysturvalla, on suuri. 

Maailma muuttuu ja ihmiset sekä yhteiskunnan on muututtava sen mukana, mutta ennen uudistuksia olisi aidosti hyvä miettiä seuraukset.

Työttömyyden syyt eivät löydy laiskuudesta tai haluttomuudesta työskennellä, vaan työpaikkojen puuttumisesta. Työttömille on annettava mahdollisuus kehittää osaamistaan ja heitä on tuettava uudelleen kouluttautumispolussa. Luonnollisesti jotkut tarvitsevat enemmän tukea kuin toiset ja yksilölliset tarpeet on huomioitava kokonaisvaltaisesti. Lisäksi iäkkäiden työntekijöiden työkokemusta ja ammattitaitoa on arvostettava yhä enemmän ja nuoria on tuettava työkokemuksen saamisessa. Uudistuksilla pitäisi pystyä puuttumaan myös asenteisiin ja vahvistamaan työttömien tarpeet työmarkkinoiden pääsemisessä tai uudelleen pääsemisessä.

Työttömiltä jäseniltämme kuultujen kommenttien valossa ja eilisen budjettiriihen tuloksia työttömien osalta verratessani, tulee väistämättä olo, että on helppoa tehdä päätöksiä ja kertoa ylhäältä alaspäin, miten asiat ovat ja kuinka pitäisi toimia.  Se, mikä on ruohojuuritason oikea tilanne ja kuinka hyödylliseksi itse kohderyhmä muutokset kokee, voikin olla täysin eri asia. 

Egëzona Kllokoqi-Bublaku
Sosiaalipoliittinen asiantuntija