PERUSTAIDOT VAATIVAT JATKUVAA PETRAUSTA

Perustaidot ottaa helposti itsestäänselvyytenä. Osaamme kaikki lukea, kirjoittaa, laskea ja googlettaa kaiken maailman oleelliset ja vähemmän oleelliset tiedot.

Mutta näin ei tietenkään automaattisesti ole. Vaikka suomalaisten perustaidot ovat keskimäärin edelleen kärkiluokkaa, esimerkiksi aikuisten ICT-taidoissa emme mitenkään loista - pikemminkin päinvastoin.

Tutkimusten mukaan noin miljoonalla suomalaisella on puutteelliset taidot käyttää tietotekniikkaa ongelmanratkaisutilanteissa. Samaan aikaan juuri tieto- ja viestintätekniikan perustaidot ovat nousseet keskeisiksi tulevaisuuden osaamistarpeiksi.

Tässäpä pieni pulma, eikö totta? Osaamisemme prakaa juuri niissä asioissa, jotka ovat tulevaisuuden työelämän kannalta oleellisimpia (tai ainakin oleellisimpien joukossa).

Perustaidot tai niiden puutteet myös polarisoivat ihmisiä. Suurimmalla osalla menee varsin hyvin. Pienemmällä osalla sitäkin huonommin. Ja koska kaikkien oletetaan hallitsevan elämän perustaidot, heikkoa osaamista saatetaan hävetä. Siitä ei puhuta, sitä peitellään, mikä luonnollisesti vain syventää ongelmaa. 

PAMissa pyrimme nostamaan kissan pöydälle Työelämän ICT-taidot kaupan alalla -hankkeen kautta. Tämä Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE:n ja Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa toteutettu hanke pyrki siihen, että työssäkäyvät kaupan alan työntekijät pääsisivät testaamaan ICT-taitojaan ja hankkimaan täydentävää osaamista matalalla kynnyksellä. Kohteena olivat juuri ne, joiden perustaidoissa löytyi petrattavaa.

Hankkeessa testattiin lähes 500 henkilöä, joista reilut sata osallistui täydennyskoulutukseen. Palautteen perusteella suurin osa oli tyytyväisiä saamaansa oppiin. ICT-perustaitojen petrauksen katsottiin parantaneen työnteon edellytyksiä ja etenemismahdollisuuksia.

Tosin myös tässä hankkeessa oli nähtävissä henkilöstökoulutukseen liittyvä tuttu ilmiö: työnantajan tarjoama osaamisen kehittäminen kasautuu niille, joiden työmarkkina-asema on valmiiksi parempi. Yritykset ymmärsivät varsin hyvin työntekijöiden osaamisen kehittämisen hyödyt, mutta olivat hanakoita ohjaamaan hankekoulutuksiin myymäläpäälliköitä ja muita ei-perustason työntekijöitä. 

Tämäkään ei luonnollisesti ole täysin huono asia - myymäläpäälliköt käyttävät ICT-tekniikkaa, joten heidän osaamiseensa kannattaa panostaa - mutta hankkeen perustavoitteen näkökulmasta osoite ei ollut täysin oikea. Onneksi testin suorittaneiden joukossa oli myös paljon perustason työntekijöitä.

Hankkeen lopputuloksista voit lukea tarkemmin kotisivuilta: https://rosa.utu.fi/tradeict. Hankkeessa tuotettu taitotesti ja kaikki muu materiaali tallennetaan jatkokäyttöä varten Työelämän verkko-opisto -sivustolle: tyoelamanverkko-opisto.fi

Katso myös lyhyt kooste hankkeen keväisestä seminaarista Turun ICT-week tapahtumassa.

Mikko Laakkonen

Koulutuspoliittinen asiantuntija