KUN ROPPONEN VALOT SAMMUTTI

Muistan elävästi kun olin viime vuosikymmenen loppupuolella pitämässä puheenvuoroa talousnäkymistä PAMin sopimusalatoimikuntien jäsenille Hotelli Vantaassa Tikkurilassa. Ennen minua tilaisuudessa piti puheenvuoronsa silloinen Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Heikki Ropponen. Pitkän linjan työmarkkinamiehen tapaansa hän esitteli kaupan näkymiä sopimuskierroksen alla. Heikin mukaan sen hetkinen tilanne alalla oli synkin miesmuistiin ja rivien välistä antoi ymmärtää, että palkankorotuksiin ei ole varaa. Minä olin varautunut tilaisuuteen kaivamalla taloudesta esiin kaiken negatiivisuuden keskeltä löytyvät positiiviset signaalit. Niin synkkä Heikki oli, että myönnyin aloittamaan puheenvuoroni toteamalla, että pimeän talouden tunnelin päässä näkyi valot siihen asti kunnes Heikki Ropponen tuli ja puheenvuorollaan sammutti ne. Kuten tulevaisuus sitten osoitti, ei kaupan alan suhdanteissa mitään historiallista huonontumista sitten tapahtunutkaan. Sellaista se työmarkkinapolitiikka voi olla.

Nyt ei kuitenkaan valoa näytä näkyvän ja pimeys tuntuu vain sakenevan. Palvelut ovat valitettavasti väkisinkin saaneet tartunnan Suomen vientiteollisuuden ongelmista. Tilastokeskuksen elokuun julkistuksessa kerrottiin, että teollisuustuotanto väheni edellisvuodesta 5,7 prosenttia. Niinpä myös kansantalouden tuotanto kesällä jatkoi supistumistaan. Talousviisaat ovatkin nöyrästi korjanneet kasvuennusteitaan alaspäin. Äärettömän huolestuttavaa on, että kuluttajien luottamusindikaattori on lähes kroonisesti ollut parina viime vuonna heikompaa kuin muutoin 2000-luvulla. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa ei ole enää palautunut vuonna 2008 päättyneen ”kultakauden” lukujen tasolle. Ongelmien tarttuminen palvelualoille oli väistämätöntä ja kuiva kausi on käsillä.

Taloustilanne näkyy myös siinä, että palvelualojen työpaikat alkavat olla hiljalleen uhattuna. Loppukeväästä pahiten suonta on isketty turvallisuusalalla, jossa PAMin isoimmista aloista ovat suhteessa vuoden takaiseen vähentyneet palkansaajien määrät eniten. Kiinteistöpalvelualalla palkansaajien määrät ovat tilastokeskuksen tietojen mukaan kuitenkin vähentyneet absoluuttisesti eniten. Vähittäiskaupassa ovat tässä vaiheessa ennen muuta pienet kaupat pulassa. Alalla onkin yrittäjien määrä vähentynyt sekä 1. että 2. vuosineljänneksellä. Samaan aikaan työvoimatoimistoon työttömiksi ilmoittautuneiden joukossa oli heinäkuussa enemmän esimerkiksi varastotyöntekijöitä ja vartijoita kuin koskaan vastaavana ajankohtana vuodesta 2006. Samoin ovat lisääntyneet työttömät työnhakijat sellaisissa ammateissa kuten myyjä, kokki ja keittäjä sekä siivooja. Huolestuttavaa on se, että muutos PAMin alojen ammattien työttömyydessä on merkittävästi jyrkempi kuin vuonna 2009. PAMin työttömyyskassassa oli heinäkuussa enemmän ansiopäivärahan saajia kuin koskaan vastaavana ajankohtana sitten vuoden 2005. Vuoden takaiseen nähden ansiopäivärahan saajien määrä oli kassassa lisääntynyt 12 prosentilla. Vastaavia kasvumääriä on nähty vain kerran kuluvan vuosituhannen aikana eli 2008 – 2009 heinäkuussa. Siinä mielessä nyt on kuitenkin vielä huonompi tilanne kuin tuolloin, sillä nyt meillä on pari tuhatta päivärahalla sinnittelevää enemmän kuin 2009. Työttömyydessä on se ikävä piirre, että se kasvaa nopeasti laskeakseen pirullisen hitaasti.

Talouskurimus siis moukaroi palvelualoja yhä painavammin iskuin. Olen muutaman sopimuskierroksen tausta-analyysit tehnyt ja nyt ensimmäistä kertaa täytyy todella myöntää, että oikeasti kokonaiskuva näyttää huonolta. Haluan kuitenkin päättää tämän blogikirjoitukseni positiiviseen tulevaisuuden näkymään. Lupaan, että seuraavassa blogikirjoituksessani on iloisempi aihe.

http://www.findikaattori.fi/ (kuva lainattu täältä).

Antti Veirto