MITÄ PAIKALLINEN SOPIMINEN TARKOITTAA?

Julkiseen keskusteluun on viime aikoina noussut voimakkaasti vaatimus paikallisesta sopimisesta. Mutta mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa? Ja miksi työnantajapuolelta sitä vaaditaan?

Paikallinen sopiminen työnantajien tarkoittamalla tavalla tarkoittaa työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista. Toisin sanoen sitä, että työtä saa teettää millä ehdoilla tahansa.

Terminä ”paikallinen sopiminen” on harhaanjohtava. Monet työn arkisiin käytäntöihin liittyvät asiat, kuten työvuorojen alkamiset ja päättymiset ja loma-ajat määritellään paikallisesti nytkin. Parempi termi työnantajapuolen vaatimukselle voisi olla esimerkiksi ”työehtojen minimisuojan purkaminen”. 

Työehtosopimusten yleissitovuus määrittelee nyt minimitason, jonka alle palkoissa tai työehdoissa ei saa mennä. Aina on sallittua tarjota TESsiä korkeampia palkkoja ja parempia ehtoja. Monet niin tekevätkin. Osaamisesta kannattaa maksaa. Suomi ei ole pitkään aikaan ollut halvalla hinnalla, vaan laadulla kilpaileva maa.

Usein myös esitetään, että työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen parantaisi työnantajien kilpailukykyä. Väite ei ole totta.

Kilpailukykyyn ei vaikuta se, miten palkat on sovittu.

Jos palkkasi on vaikkapa 2000 euroa kuukaudessa, työnantajan kilpailukykyyn ei vaikuta onko palkkasi sovittu paikallisesti vai perustuuko se työehtosopimukseen. Työnantajan kuluthan ovat samat.

Kun esitetään, että työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen parantaisi kilpailukykyä, taustalla onkin pyrkimys alentaa palkkoja. Yleissitovuuden purkaminen mahdollistaisi palkkojen polkemisen.

Missä muissa maissa on voimassa työehtosopimusten yleissitovuus?

Esimerkiksi Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Viimeksi mainitussa työehtosopimusten kattavuus on täydet 100 prosenttia ja hyvin menee.

Antti Koskela

PAMin ekonomisti