DUUNARIN ON SYYTÄ PITÄÄ HUOLTA OSAAMISESTAAN

Uusi elinkeinoministeri Mika Lintilä osasi ihan fiilispohjalta sanoa, että talouskasvu tulee olemaan parempaa kuin "ennustetut faktiset luvut". Tulkitsen ministerin tarkoittavan suunnilleen sitä, että hallitus saattaa hamassa tulevaisuudessa pidättäytyä leikkaamasta lisää pienituloisilta, työttömiltä, opiskelijoilta ja maahanmuuttajilta. Varsin reilua.

Eipä niin etteikö olisi jo leikattu. Hallituksen arvostuksesta duunareita kohtaan kertoo muun muassa se, että ammatilliselta koulutukselta leikataan 250 miljoona euroa. Se on noin 15 prosenttia ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksesta. Toivon ihan vilpittömästi, että samaan aikaan toteutettava ammatillisen koulutuksen suurreformi - joka on pääasiassa ihan ansiokas kokonaisuus -  pelittää ja tuo myös säästöjä. Muussa tapauksessa edessä on vähemmän aloituspaikkoja, suurempia opiskelijaryhmiä, vähemmän kontaktiopetusta ja heikompaa laatua. Syy ei ole opettajien tai opiskelijoiden, vaan lainsäätäjän. 

Parhaimmassakin tapauksessa ammatillisen koulutuksen reformi astuu voimaan vasta 2018. Hallitus siis leikkaa ensin, ja vasta myöhemmin toteuttaa reformit, joilla leikkausten mukaiset säästöt olisi tarkoitus saada aikaan. Ei tarvitse tohtorinhattua tajutakseen, että jokin tässä mättää.

Ja jos käykin niin, että Lintilän fiilis on oikea, ja Suomen suunta on kohti parempia aikoja, voi hallitus nopeasti löytää koulutusleikkaukset omalta oveltaan. Kun talous kasvaa ja yritykset investoivat, mitä silloin tarvitaan? Osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Voi olla pieni probleema, kun koulutuksenjärjestäjiltä on ensin vedetty matto jalkojen alta.

Kaiken tämän keskellä duunarin pitää yhä suuremmalla syyllä ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä. Vaikka hallitus tekee sen vaikeaksi ja työnantajakaan ei yleensä paljon jeesiä anna, kannattaa itse kunkin pitää huolta omasta osaamisestaan. Työmarkkinat muuttuvat vauhdikkaammin kuin koskaan. Työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy. Vain osaamisella voi pitää huolta omasta työmarkkinakelpoisuudestaan. 

Vajaa vuosi sitten solmitusta kilpailukykysopimuksesta ovat pamilaisetkin olleet monta mieltä, mutta yksi asia on ehdottomasti laskettava kikyn eduksi: Se pelasti aikuiskoulutustuen. Ilman ansiosidonnaista aikuiskoulutustukea työssäkäyvien aikuisten mahdollisuus kehittää omaehtoisesti osaamistaan olisi merkittävästi heikompi. 

Duunarin koulutusvuosi 2016 ei ollut helppo. Myöskään 2017 ei varsinaisesti juhlita. Jos juhlitaankin, niin bileet pidetään omalla porukalla.

Tietty koulutuspoliittinen agenda on kuitenkin palkansaajille selvä. Koulutusjärjestelmän pitää mahdollistaa työntekijöiden ammatillisen liikkuvuus. Mahdollisuudet osaamisen täydentämiseen ja kehittämiseen tulee olla joustavat ja yksilön tarpeista nousevat. Ja yhtenä tärkeimmistä asioista meidän tulee vaalia koulutuksellista tasa-arvoa siten, että sosioekonominen asema, etinen tausta tai asuinpaikka eivät täysin määritä yksilön koulutuspolkua ja mahdollisuuksia toteuttaa unelmiaan - olivat ne sitten kuinka korkealentoisia tahansa. 

Mikko Laakkonen

Koulutuspoliittinen asiantuntija

#onkoreilua #koulutusleikkaus