MITÄ TES OIKEASTI TARKOITTAA?

Yleissitovat työehtosopimukset nimetään syyllisiksi milloin mihinkin. Niiden on väitetty ainakin heikentävän kilpailukykyä, aiheuttavan työttömyyttä ja loukkaavan vapaata sopimusoikeutta. Mielipiteitä on jokaisella, mutta mitä TES eli työehtosopimus oikeastaan tarkoittaa?

Työehtosopimus eli TES on työntekijäpuolen ja työnantajapuolen välinen sopimus tietyn alan työehdoista, kuten palkoista, työajoista ja lomista.

Työehtosopimukset ovat Suomessa pääsääntöisesti yleissitovia, eli ne koskevat pääsääntöisesti kaikkia alan yrityksiä ja työntekijöitä.  Tarkoituksena on taata alan työrauha ja pitää kiinni kohtuullisista ehdoista.

TES:sit herättävät kohua, koska Suomessa on nähtävästi tahoja, joiden mielestä olisi houkuttelevaa maksaa työntekijöille alle nykyisen palkkatason eikä mitään säädettyä minimitasoa olisi.

Koska TES:sit eli työehtosopimukset ovat yhteiskunnassamme niin keskeisessä roolissa, on toivottavaa korjata yleisimpiä niihin liittyviä luuloja ja oletuksia.

Väite: TES:it ovat ammattiliittojen sanelemia.

Väärin. Työehtosopimukset ovat ammattiliiton ja työnantajaliiton allekirjoittamia. Sopimuksissa on aina kaksi osapuolta. Ei ammattiliitto voi yksipuolisesti kenenkään palkkaa tai työehtoja päättää.

Väite: TES:it tarkoittavat että kaikilla on sama palkka

Väärin. Työntekijälle saa maksaa juuri niin kuin työnantaja ja työntekijä ovat sopineet keskenään, kunhan kaikki saavat vähintään työehtosopimuksen mukaisen minimipalkan. TES:ssä määritellään minimipalkat, kattoa ei ole.

Väite: TES:it aiheuttavat työttömyyttä

Väite perustuu oletukseen, että kaikille löytyy työtä kunhan palkkatasoa lasketaan riittävän alas. Työttömyys on aito ongelma, mutta on jokaisen harkittavissa, onko palkkatason pudottaminen oikea menettelytapa työllisyyden parantamiseksi.

Väite: TES:it estävät nuorten töihinpääsyä

Lähes kaikissa työehtosopimuksissa on määritelty harjoittelijoille normaalia minimiä alempia palkkoja. Yleensä työharjoittelijan palkka on noin 80% työehtosopimuksen normaalista minimistä. Pitäisikö muka mennä vielä alemmas? Ensimmäisen vuoden työntekijän minimikin on monella alalla niin matala, että siitä on vaikea enää tinkiä.

Työehtosopimuksia koskevia tornihuhuja on lukemattomia muitakin, eikä kaikkia voi käydä läpi. Monet ovat onnistuneet - tietoisesti tai tahattomasti - edesauttamaan ja levittämään työehtosopimuksia koskevia vääriä käsityksiä.

Esimerkiksi arvostetut ekonomistit Osmo Soininvaara ja Juhana Vartiainen hyökkäsivät työehtosopimuksia vastaan vuoden 2013 raportissaan ”Lisää matalapalkkatyötä”.

Soininvaaran ja Vartiaisen näkemys on, että Suomen korkea työttömyys johtuu matalapalkkaisten palvelutöiden puutteesta, ja että tähän syynä ovat nimenomaan työehtosopimukset. Parempi työllisyys saavutetaan, kun työehtosopimusten yleissitovuus romutetaan, ja alle nykyisen palkkatason olevia polkutyöpaikkoja syntyy lisää.

Työpaikkojen määrän kasvua toivovat varmaan kaikki, mutta miksi niiden pitäisi olla kaikkein matalapalkkaisimpia töitä?

On myönteistä että Suomessa eri tahoilla on yhteinen tahto työllisyyden ja kasvun nostamiseksi. Väärän puun haukkuminen ei kuitenkaan edesauta tätä tavoitetta. Jos esimerkiksi kouluttamattomien ihmisten työllisyyttä halutaan edistää, on varmaan tarkoituksenmukaisempaa kouluttaa heitä, kuin pyrkiä maksamaan heille olematonta palkkaa polkutyöpaikassa.

Suomessa on pitkään noudatettu periaatetta, että työssä käymällä on oltava mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä. Saksan tai Yhdysvaltain kaltaista palkkatyököyhyyttä ei ole täällä katsottu toivottavaksi. 

Mitä mieltä itse olet? Onko palkkojen oltava sen tasoisia, että työllä voi elättää perheensä?

Antti Koskela

ekonomisti, palvelualojen ammattiliitto PAM