KELA juuri äskettäin julisti, että perustuloa kannattaa 69 prosenttia suomalaisista. Minä en ole yllättynyt KELAn saamista tuloksista. Jos minulta kysyttäisiin mitä tuumin siitä, että kaikille Suomessa pysyvästi asuville taattaisiin automaattinen perustulo, niin saattaisin vastata ”Tosi Jees!!”. Eihän siinä aseteta mitään hintaa perustulolle. Tosin luotan suomalaisiin niin paljon, että ne ymmärtävät tätä nykyä, ettei Suomen taivaalta sada dieselvolkkarin pienhiukkasten, rännän, rakeiden ja muiden vitsauksien lisäksi suinkaan rahaa. Hillot pitää vuolla perustuloon jostain tolpasta.
TNS Gallup kysyi PAMin toimeksiannosta suomalaisilta syyskuussa suhtautumista perustuloon ja syyperusteiseen sosiaaliturvaan. Suomalaisista syyperusteista sosiaaliturvaa kannattaa 46 prosenttia ja sen korvaavaa perustuloa 39 prosenttia. Hallituspuolueiden kannattajien keskuudessa syyperusteinen sosiaaliturva saa suuremman kannatuksen kuin pääoppositiopuolueissa. Ammattiryhmistä syyperusteinen sosiaaliturva kelpasi parhaiten johtavassa asemassa oleville, ylemmille toimihenkilöille ja työntekijöille.
Toisin kun KELAlta meiltä ei tarvitse lypsää kysymyksiä millä tulokset saatiin. Kysymys meni nähkääs näin: ”Seuraavaksi kysymys, jossa pyydämme sinua valitsemaan tarveharkintaisen sosiaaliturvan ja perustulon välillä. Kumpi alla olevista vaihtoehdoista vastaa paremmin omaa käsitystäsi.” Kysymyksen vaihtoehdot olivat:
1) Kannatan perustuloa, jossa ehdoitta maksettaisiin kaikille ihmisille perustoimeentulo, joka korvaisi nykyisen syyperusteisen sosiaaliturvan
2) Kannatan syyperusteista sosiaaliturvaa, jota maksetaan ihmisille erilaisissa tilanteissa, kuten esimerkiksi työttömyyden, vanhemmuuden tai sairauden ajoilta
3) En osaa sanoa
Kysymys piti siis sisällään perustulon puolesta usein esitetyn ajatuksen byrokratian vähentämisestä. Yleisesti esillä olleet perustulomallit eivät toki byrokratiaa sinällään vähentäisi. Niiden ensisijaisena tavoitteena on työn vastaanottamiseen liittyvien kannustinloukkujen deaktivoiminen. Esimerkiksi alle 16-vuotiaan vammaistukea hakevat sairaan lapsen vanhemmat tai vaikkapa kuntoutusrahaa hakeva nuori tai hoitotukea hakeva eläkeläinen saisivat edelleen esittää viranomaisille samat perustelut tuen saamiseksi kuin aikaisemminkin. Syyperusteinen sosiaaliturva ja perustulo on syytä pistää vastakkain myös siksi, että kuten KELA ehätti jo ilmoittamaan, niin korkeampi perustulo tarkoittaisi ansiosidonnaisten etuuksien leikkaamista. KELA on myös lehtitietojen perusteella ehdotellut opiskeluiden muuttamista maksulliseksi perustulon seurauksena. Suomen nuorisolla kun ei olisi motiiveja valmistua perustulon vuoksi. Alkaa kuulostaa lähinnä mielipuoliselta. Suomalaisen koulutuksen maksuttomuudesta luovuttaisiin perustulon seurauksena!
Kuten KELAn höpinöistä koulutuksen maksulliseksi muuttamisesta voidaan myös päätellä, perustulon pelätään passiiviseen oleiluun maksettavana etuutena aiheuttavan ihmisten muuttumista passiiviksi. Pelko lisääntyvästä syrjäytymisestä ei liene ihan aiheeton. Kyllähän perustuloa muistuttavissa nykyetuuksissa on tuollaisia piirteitä. Tutkimusten mukaan vaikkapa perhevapaat ja lasten kotihoidon rahallinen tukeminen vähentää esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten äitien osallistumista työmarkkinoille ja heikentää heidän kotoutumista.
Maahanmuuttajat ovat muuten mielenkiintoinen ja ajankohtainen ryhmä, joiden asemaa perustulokeskustelussa ei ole suuremmin esillä pidetty. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että maahantuloa motivoi enemmän maan työllisyystilanne kuin maassa maksettavat sosiaalietuudet. Toisaalta pakolaisuuden yhteydessä on maahan pyrkimiselle toisenlaiset kannustimet kuin työn perässä muutettaessa. KELAn tutkimuksista käy ilmi, että erityisesti pakolaismaista tulleille maksetaan vuosittain kantaväestöä ja muita maahanmuuttajaryhmiä suurempia summia etuuksia. Vuonna 2011 pakolaismaista tulleille maksettiin 6 500 euroa etuuksia asukasta kohden ja kantaväestölle 2 500 euroa (pl.työeläkkeet). Aina pitää kuitenkin muistaa, että kaikkiaan Suomessa maksetuista sosiaalietuuksista (työttömyysturva, asumisen tuet, opintotuki, perhe-etuudet ja eläke-etuudet) vain 5 prosenttia maksetaan maahanmuuttajille. Perustulomalleista käytävää keskustelua leimaa hieman monoliittinen tulevaisuuden kuva, jossa ei perustulolla toteutettavan sosiaalivakuutuksen riskejä juurikaan pohdita.
Suomessa touhutaan nyt niin paljon. Pienen ihmisen varoitus kuitenkin kuuluu; kun puretaan innolla kannustinloukkua, ei huomata takaoikealla vaanivaa polkumiinaa.
Antti Veirto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti