PYRI NUORI MITTAKAAVALLISEEN TYÖHÖN

Kitaristi George Thorogoodilla on kappale nimeltään ”Get a haircut and get a real job”. Laulu kertoo vanhempien epäilyistä poikansa ammatinvalintaa kohtaan. Saattaa jopa olla, että laulu käsittelee Georgen vanhempien suhtautumista poikansa kitaran soittoon. Jos näin on, niin he ilmeisesti aliarvioivat poikansa mahdollisuuksia musiikin maailmassa. Poika on varmaan soitollaan leivässä pysynyt.

Kuluvan vuoden keväällä Turun seudun 7. luokkalaisilta kysyttiin heidän unelma-ammateistaan. Tyttöjen keskuudessa unelma-ammattien kärkipäässä olivat opettaja ja kampaaja. Turkulaiset pojat unelmoivat esimerkiksi urasta ammattiurheilijana tai insinöörinä. Myös kunta-alan toimijat ovat olleet kiinnostuneita nuorten suosikkiammateista. Viime vuoden loppupuolella kunta-alan vetovoima 2012 -kyselyssä nuoret nimesivät kolmeksi suosikkiammatikseen yrittäjän, lääkärin ja näyttelijän. Kokki oli ainoa PAMin alojen ammatti, joka ylsi 20 suosikin joukkoon tuossa vetovoimakyselyssä.

Matemaatikko Nassim Taleb käsittelee kirjassaan Black Swan työn mittakaavaa ja mittakaavattomuutta. Taleb sai aikoinaan opiskelutoveriltaan neuvon hankkia mittakaavaton työ. Työ, jossa ei makseta työtuntien mukaan. Työ, jossa sen määrän rajoitukset eivät vaikuta palkkaan. Opiskelukaveri epäsuorasti neuvoi siis Talebia välttämään työskentelyä esimerkiksi lääkärinä, kampaajana, opettajana tai vaikkapa ravintolayrittäjänä. Näet lääkäri voi ottaa vain rajallisen määrän potilaita, kampaaja asiakkaita ja opettaja opetustunteja. Ravintolayrittäjäkin voi parhaimmillaan saada vain ravintolasalinsa täyteen. Lisäksi työstä saatava korvaus vaatii heiltä jatkuvaa ponnistelua ja kuitenkin korvauksen määrä pysyy jokseenkin ennustettavana.

Mittakaavatonta työ voisi olla vaikkapa studiossa kipaisevalla levyartistilla, jonka lurituksista tuottaja ja levy-yhtiö taikovat rahaa takovia radiohittejä. Artistin ei tarvitse olla itse paikalla laulamassa kun hänen hittinsä jumputtaa maailmalla yökerhoissa, radiokanavilla ja yksityiskodeissa. Ja kuitenkin hänelle tulee rahaa ja parhaimmillaan paljon. Taleb nostaa kirjassaan esille työn mittakaavoista eroon päässeenä J. K. Rowlingin. Kirjailijan, jonka ei tarvitse kirjoittaa jokaiselle lukijalleen erikseen kirjaa. Hän vain kirjoittaa yhden ja kustantaja painaa niitä sitten miljoonia. Ja rahaa tulee.

Taleb kehottaa kuitenkin varomaan mittakaavattomia töitä sen vuoksi, että niissä ponnistelut tuottavat valtavia epäsuhtia. Mittakaavaton työ, tai siis ammatti, on hyvä vain jos siinä menestyy. J. K. Rowlingin kaltaista kirjailijan uraa suunnittelevan kannattaa muistaa, että kustantamoihin lähetettävistä teksteistä Suomessa vain 1 prosentti päätyy julkaistavaksi. Suomessa ei juuri kukaan elä pelkästään kirjoittamalla kirjoja. Muusikkojen keskuudessa esiintyy usein työttömyyttä tai töitä on monesti vain harvakseltaan.

Ehkäpä Thorogoodin vanhemmat pelkäsivät poikansa kitaran soittoa epäillessään, ettei töitä välttämättä ole tarjolla. Kyllähän me vanhemmat joskus ollaan erehtyväisiä. Hienoa nähdä, että 7. luokkalaisilla ja nuorilla ylipäätänsä ovat ammatilliset haaveet kohtuullisen realistisia. Se on kuitenkin todella huono juttu, että kunta-alan vetovoimakyselyssä inhotuin ammatti oli mikä oli.

http://urapolku.fi/attachmen…/…/Nuorten+Unelma-ammatit-1.pdf
http://www.kuntatyonantajat.fi/…/D…/kunta-alan-vetovoima.pdf
http://www.ammattinetti.fi/
http://www.youtube.com/watch?v=su3HiXOjrfA

Antti Veirto