PALKANKOROTUS KAUPASSA TULEE TAKAISIN KULUTUKSEN KAUTTA!

Ruotsissa Kaupan alalla sovittiin hiljattain merkittävistä palkankorotuksista, jotka nostavat työntekijöiden palkkoja 1700 kruunua kolmen vuoden aikana. Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg on patistellut myös Suomen työmarkkinaosapuolia tekemään reippaita korotuksia palkkoihin, jotta kulutuskysyntä saadaan turvattua. Ajatus ei suinkaan ole tuulesta temmattu.

Kaupan alan palkankorotusrasitteen voisi määrittää laskemalla toimialan palkkojen ja henkilösivukulujen osuuden liiketoiminnan tuotoista. Kaupan alalla tämä osuus on 8 % (Kaupan tilinpäätöstilasto 2011).

Toisin sanoen Kaupan alalla voisi odottaa 20 prosentin palkankorotuksen kasvattavan hintatasoa noin 1,6 prosenttia.

Kysymys kuuluu, mitä tapahtuu kysynnälle, jos hinnat nousevat 1,6 prosenttia? Vastaus riippuu siitä, miten hinnan muutos vaikuttaa kysyntään. Tämä riippuu luonnollisesti tuoteryhmästä, mutta esimerkiksi elintarvikkeissa prosentin hinnan korotus pienentää kysyntää alle 0,4 prosenttia (Ks. esim. Elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden kysyntä Suomessa - PTT 2006).

Jos oletetaan koko kaupan kysynnän pienenevän 0,5 prosenttia hintojen noustessa prosentin verran, laskee Kaupan alan kysyntä 0,8 prosenttia 20 prosentin palkankorotusten aiheuttaman 1,6 prosentin hinnan nousun vaikutuksesta.

Tällöin pitää myös kysyä, miten 20 prosentin palkankorotus Kaupan alalla vaikuttaa yksityisen kulutuksen kasvuun ja tätä kautta palveluiden kysyntään?

Kaupan alan työntekijöiden osuus kaikista palkansaajista oli vuonna 2012 keskimäärin 12,1 prosenttia (Tilastokeskus työvoimatutkimus).

Jos tulonjakotilastosta otetaan 2006 osalta kotitalouksien keskinäiset kulutussuhteet ja suhteutetaan se 2011 kotitalouksien määrään, saadaan tulokseksi, että 61,3 % kotitalouksien kulutuksesta tulee palkansaajakotitalouksista.

Nyt oletetaan osa-aikaisen myyjän säännöllisen työajan ansion olevan vuoden 2009 tapaan 57 % kokoaikaisen säännöllisen työajan keskiansiosta. Lisäksi jos palkkojen keskinäinen suhde on osa-aikaisilla koko kaupan alalla sama kuin myyjillä, saadaan laskennalliseksi koko Kaupan alan keskipalkaksi 2277 eur/kk. Tällä tulotasolla kun huomioidaan progressio (kunnallisveroprosentilla 19,5) 20 % palkanlisäys kasvattaa nettotuloja n. 12,9 prosenttia, eli tulon lisäys laskennallisella Kaupan alan keskimääräisellä tulotasolla on 0,65 euroa kutakin palkankorotus euroa kohti.

Lopuksi päästäänkin arvioimaan kaiken taustoituksen jälkeen asian pihviä, eli suuruusluokkaa siitä, kuinka paljon 20 prosentin palkankorotus Kaupan alalla lisää kokonaiskysyntää. Tätä voitaisiin siis hahmotella seuraavasti.

20 % x 0,65 (käteen jäävä lisäraha) x 0,121 (Kaupan osuus kaikista palkansaajista) x 0,613 (palkansaaja kotitalouksien osuus kulutuksesta) = 0,96 prosenttia!!!

Toisin sanoen lopputulema on se, että koska Kaupan alalla palkkojen osuus liikevaihdosta on pieni ja palkansaajien määrä suuri, suuretkaan palkankorotukset eivät vaikuta negatiivisesti alan kysyntään koska hinnat nousevat maltillisesti ja alan työntekijät kuluttavat Kaupan tuotteita entistä enemmän. Toisin sanoen jos Kaupan alalla nostetaan palkkoja 20 prosenttia, hintojen noston negatiivinen vaikutus kysyntään on samansuuruinen kuin Kaupan alan työntekijöiden lisääntynyt kulutus, vaikka palkankorotuksesta päätyisikin 16 prosenttia säästöön eikä kulutukseen. Tällöin yritysten absoluuttinen voitto pysyisi samana ja liikevaihto kasvaisi. Ainoastaan suhteellinen kannattavuus heikkenisi.

Mitä tässä vielä odotellaan? Ei muuta kun palkat reippaasti ylös ja yksityinen kulutus kasvuun!

Anonymous