Uuden kaivoslain (2011) myötä suuret ylikansalliset kaivosyhtiöt ovat suorastaan rynnänneet Suomeen. Maamme rankataan kansainvälisissä kaivospiireissä ykkössijalle sijoituskohteena. Täällä ei peritä louhintamaksuja ja ympäristöluvatkin heltiää suuremmitta vaikeuksitta. Tälläkin hetkellä noin 40 mineraaleja etsivää yritystä tutkii Suomen maaperää. Yli kymmenesosa maa-alastamme on varattu tavalla tai toisella kaivosteollisuudelle. Matkailuelinkeinolla alkaa olla ahtaat paikat.
Kaivokset, matkailu ja työllisyys
Kaivostoimintaa halutaan edistää vedoten sen myötä syntyviin uusiin työpaikkoihin. Ns. mineraaliklusterin kokonaisvaikutus työllisyyteen on 25 000 henkilöä. Suoraan kaivostoiminnassa heistä on noin 5900. Julkisuudessa on puhuttu kaivosbuumin synnyttävän 10 000 uutta työpaikkaa.
Varsin vaatimatonta siis, kun sitä vertaa matkailualaan. Vuonna 2007 matkailutoimialat työllistivät 130 500 henkilöä. Verotuloja kertyi noin 4 miljardia euroa vuodessa. Matkailun bruttokansantuoteosuus oli 3,8 %. MEKn strategiassa ehdotetut toimenpiteet toteuttamalla matkailutoimialat voivat vuonna 2020 työllistää 171 000 henkilöä, ne voivat tuoda verotuloja 7,5 miljardia euroa ja matkailutoimialojen osuus bruttokansantuotteesta voi olla 5,1 %.
Vertailua kaivosalan ja matkailun välillä ei voi pelkistää saatavien työpaikkojen määrään. Ratkaisevaa on niiden pysyvyys. Kuusamossa lasketaan, että 20-30 vuoden kaivosbuumin jälkeen ei enää ole mitään matkailijoille myytävää. Sen sijaan matkailu ei kuluta. 20-30 toimintavuoden jälkeen voidaan jatkaa niin kuin ennenkin.
Matkailu on mielikuvien markkinointia
Matkailubisnes on huolestunut kuinka maamme luontomaineelle oikein käy. Euroopan viimeisten erämaiden kutsu myy niin kauan kuin tämä mielikuva vastaa matkailijan kokemaa todellisuutta. Kuusamon matkailuyrittäjät katsovat, että Karhunkierros, Oulangan kansallispuisto, Rukan lähimaisema ja pohjavesialue, Kuusamon vesistöt ovat luontomatkailun perusta. Elinkeino jatkaa kukoistustaan ja kasvuaan, mutta vain ilman kaivostoimintaa. Kuusamossa uskotaan, että alat eivät voi elää rinnakkain. Ne voivat elää vain toisensa tappioksi. Samanlaista huolestumista on myös havaittavissa Levillä.
Haastattelututkimuksen mukaan kauniit luonnonmaisemat, liikuntamahdollisuudet, koskenmaton erämaa ovat kolme tärkeintä syytä miksi Leville ja Ylläkselle tullaan. Kaivostoiminta nähdään erittäin tai melko kielteiseksi vaikuttaessaan juuri em. seikkoihin. Melkein puolet Ylläksen matkailijoista näkee kaivostoiminnan laajenemisen vaikuttavan negatiivisesti heidän haluunsa matkailla enää alueella. Ulkomaiset matkailijat olivat tässä suhteessa vielä kriittisempiä kuin kotimaiset. Kaivostoiminnan laajeneminen heikentää tuntuvasti Levin ja Ylläksen imagoa luontomatkailukohteena.
Sotkamo: ”kunnan tunnettavuuden kannalta matkailu on kunnan tärkein elinkeino”
Koskemattomaan luontoon suuntautuvan matkailun rinnalle eivät sovi turistienkin korviin kantautuvat uutiset vuotavista kaivoksista matkailualueiden naapurissa. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö, joka sijaitsee noin 17 kilometrin päässä Sotkamosta ja matkailukeskus Vuokatista, on tästä ajankohtainen esimerkki. Talvivaaran kaivos on vuonna 2008 alkaneen toimintansa jälkeen vuotanut lähes vuosittain Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin.
Sotkamon kunnan kotisivu kertoo nyt kuinka ”kuntakeskus sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, vesistöjen ympäröimänä. Hiukan kuulut hiekkarannat, harjut ja vehreys luovat viihtyisät olosuhteet asumiseen ja lomailuun. Vuokatti taas on ympärivuotinen matkailukeskus, joka on kansainvälisestikin arvioituna monipuolisin kesät – talvet”. Matkailun merkityksestä kunnalle kotisivu kertoo, että ”kunnan tunnettavuuden kannalta matkailu on kunnan tärkein elinkeino --- Rekisteröityjä yöpymisvuorokausia on yli 600 000/vuosi. Matkailijoita käy kunnan alueella vuoden aikana noin miljoona, joka päivä keskimäärin 3500 matkailijaa. Se on todella paljon n. 10 700 asukkaan kunnassa. Matkailun tuomilla verotuloilla kunta kehittää ja ylläpitää merkittävässä määrin kunnallista palvelutuotantoa.”
Sotkamon kunnan kotisivulla ei mainita Talvivaaran kaivosta. Luontoon kaipaavia venäläisturisteja ei voida pitää kauaa tietämättöminä lähialueen avolouhoksesta, jonka strategiaan kuuluu vielä toiminnan laajentaminen.
On helppo jakaa majoitus- ja ravitsemisalan työnantajien huoli kaivostoiminnan matkailualalle aiheuttamasta uhasta. MaRa ry on esittänyt kaivoslain uudistamista siten, että muutkin elinkeinot otettaisiin huomioon kaivoslupia myönnettäessä. MaRa vaatii suojavyöhykkeitä matkailukeskusten ja kansallispuistojen ympärille sekä kaivosten ympäristölupien tiukentamista.
Meille PAMissa on ymmärrettävästi tärkeää matkailualan yritysten ja ylipäätänsä matkailun menestyminen. Kukoistava matkailusektori luo pysyviä työpaikkoja koko Suomeen, korostuneesti vielä alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa, joita työttömyys muutoin kovasti koettelee. Kaivostoimintaa ei tulisikaan saada edistää muiden elinkeinojen kustannuksella. Jokaisen täytyy myös muistaa, että ennen muuta on kysymys puhtaasta luonnosta, jonka kokemisesta oikeus kuuluu myös lapsillemme ja tuleville sukupolville.
Mikko Vartiainen
sosiaalipoliittinen asiantuntija
Lähteet:
Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi, Etlatieto Oy, Kaivosalan tulevaisuusseminaari, Kaivannaisteollisuus ry, Långvik 5.10.2011.
MEK: Suomen matkailustrategia 2020, tiivistelmä.
Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan, Miia Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012
Metla, Jokinen &Tyrväinen 2013: Ylläksen ja Levin matkailijoiden käsityksiä kaivostoiminnasta.
”Matkailun ja kaivostoiminnan tasapainoinen kehitys”, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, 30.5.2012.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti