TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄ JA TYÖTTÖMIEN PALVELUT MYLLERRYKSESSÄ

Työttömyysturvaan on viime vuosina kohdistunut useita muutoksia mm. omavastuuaikaa on ensin pidennetty viidestä päivästä seitsemään (v. 2017) ja tämän jälkeen lyhennetty taas viiteen (v. 2018), ansiopäivärahan kestoa on lyhennetty (v. 2017) ja korotusosia on leikattu (v. 2017). Lisäksi kansaneläkeindeksiä on leikattu 0,85 % vuoden 2016 tasosta ja jäädytetty (v. 2017) ja jäädytetty jälleen (v. 2018), mikä on vaikuttanut ansiopäivärahan perusosaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi aktiivimalli (2018) vai pitäisikö sanoa aktiivileikkuri on Kelan ennakkotietojen mukaan pienentämässä peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea noin joka toiselta työttömältä, mistä Aamulehti eilen uutisoi. 

Vuoden alusta tehtiin myös muutama positiivinen muutos työttömyysturvaan. Liikkuvuusavustusta laajennettiin alle 18-työtunnin viikkotyöaikaan ja yrittämisen aloittamista työttömyyskorvauksella ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta helpotettiin. Kuitenkin, edellä esiteltyjen leikkausten jälkeen, on syytä epäillä näiden mieltä tai taloa lämmittävän…

Työttömyysturvan muutokset ja leikkaukset on toteutettu hyvin lyhyen ajan sisällä. Ei voi muuta kuin ihmetellä, kuinka työtön pysyy näissä kaikissa muutoksissa mukana. Työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistaminen pitäisi olla työttömyysturvajärjestelmän uudistuksissa yksi keskeisimmistä tavoitteista ja kokonaisvaltainen uudistus voisi olla toimivampi ratkaisu, kuin yksittäiset erilliset toimenpiteet. 

Mutta luulitko, että tässä on jo kaikki? Ehei!

Tällä hetkellä suunnitteilla on mm. opintojen tukemista päivärahalla, yhdistelmävakuutus, TEM:n omaehtoisen työnhaun malli, työvoimapoliittisten tehtävien siirto ja työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikainen järjestäminen. 

TEM:n omaehtoisen työnhaun mallissa, ns. aktiivimalli 2, edellytetään, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin vähintään yhtä työpaikkaa viikossa ja hakemisesta olisi raportoitava verkossa. Viime aikoina on kuitenkin ollut ilmoilla, että malli ei olisikaan toteutettavissa aikataulullisista ja järjestelmiin liittyvistä syistä; tällä hetkellä järjestelmää tämän kaltaiseen aktiivisuuden seurantaan ei ilmeisesti vielä ole. 

Myös maakuntauudistus toteutuessaan tulee vaikuttamaan työttömien palveluihin, kun vastuu työttömien palveluiden järjestämisestä siirtyisi tulevien maakuntien vastuulle vuoden 2020 alusta. Maakunnan vastuulla tulisi olemaan työttömän palveluntarpeen arviointi ja ohjaaminen tarveharkinnan perusteella erilaisiin palveluihin. Samalla Kelalle ja työttömyyskassoille siirtyisi työttömän työvoimapoliittisten edellytysten selvittäminen, kuten osallistuuko henkilö työllistymistä edistävään palveluun tai onko hän opiskelija. 

Maakuntauudistuksen mukanaan tuomista mahdollisista uudistuksista huolimatta, hallitus esitti yllättäen maaliskuun alussa, että julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia muutettaisiin väliaikaisesti. Hallituksen esitys on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Lakia muutettaisiin siten, että työ- ja elinkeinoviranomaisten lisäksi myös yksityiset palveluntuottajat voisivat haastatella työnhakijoita, arvioida työnhakijan palvelutarpeen sekä laatia työllistymissuunnitelman yhdessä työnhakijan kanssa. Työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta selvittäisi ja ratkaisisi edelleen työ- ja elinkeinotoimisto. Hallituksen mukaan muutos edistäisi valmistautumista maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen voimaantuloon. Entä jos maakuntauudistus ei toteudukaan, mutta työttömien palvelut on kuitenkin jo tällä väliaikaisella lailla ehditty myllätä uusiksi ja siirretty markkinoille?

Jo tällä hetkellä osa työttömien palveluista on hankittu yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluntuottajilla sekä järjestöillä tulisi myös jatkossa olla julkisia palveluita täydentävä rooli. Myös jatkossa on huolehdittava siitä, että erityisesti vaikeasti työllistyvien työttömien palvelut on turvattu ja, että palveluita on kattavasti saatavilla asuinpaikasta huolimatta. Reiluilla pelisäännöillä pelaavien ja työnhakijoiden tilanteita tuntevien järjestöjen asiantuntemusta kannattaisi jatkossa ehdottomasti hyödyntää.

Valitettavasti tämäkään uudistus ei tulisi yksinkertaistamaan työttömyysturvaa, koska esimerkiksi työttömän tulisi jatkossa osata asioida tietyissä asioissa TE-toimiston kanssa ja tietyissä asioissa suoraan palveluntuottajan kanssa. Myös aikataulu tälle uudistukselle on todella tiukka, kun arvioitu aloitus ajankohta voisi olla jo 1.9.2018.

Vaikka työttömyysturvajärjestelmä uudistusta kaipaa, yksittäisten muutosten sijaan työttömyysturvaa tulisi uudistaa kokonaisuutena niin, että laadukkaat palvelut työttömille taataan tasavertaisesti.
 

Mari Kettunen
Sosiaalipoliittinen asiantuntija