Paperiteollisuuden kustannuksista kolmannes on palkkoja ja
palkan sivukuluja. Terästeollisuudessa neljännes. Kolme neljännestä kuluista on
siis muuta, kuten raaka-aineita ja energiaa.
Kustannusrakenne ei ole edes ainoa menestykseen vaikuttava
tekijä. On myös laatu, myynti, brändääminen, saatavuus ja monta muuta tekijää.
Prosentin lasku kustannusrakenteessa ei tarkoita esimerkiksi tuloksen automaattista
parantumista prosentilla.
Silti haasteiden iskiessä ratkaisuksi esitetään ensimmäisenä
palkkojen leikkauksia. Miksi?
Johtuiko Nokian romahdus siitä, että nokialaisilla
insinööreillä olisi ollut liian hyvät palkat? Vai johtuiko se siitä että Apple
teki parempia puhelimia?
Palkkojen alennukset eivät olisi Nokian puhelimia
pelastaneet, kun kuluttajat halusivat markkinoille tulleita uudenaikaisempia
puhelimia. Silti pelastusrenkaaksi tarjotaan usein palkkojen leikkauksia.
Ilmiössä lienee kyse poliittisin tarkoitusperin tehdystä
yksinkertaistuksesta. Monimutkaisiin kysymyksiin haetaan helppoja ratkaisuja.
Panostaminen tuotekehitykseen, brändäämiseen, jakeluun ja muuhun on niin
pitkäaikaista ja vaikeasti selitettävää.
Onneksi rohkaiseviakin esimerkkejä on. Esimerkiksi
hissiyhtiö Kone on pysynyt oman alansa huipulla jo vuosikymmeniä panostamalla
jatkuvasti suuria summia tuotekehitykseen ja sitä kautta laatuun. Pysymällä
alansa eturintamassa saa menestystä.
Samasta syystä huippukallis Sveitsi on pärjännyt monella
teollisuusalalla.
Suomessa viime vuosina toteutetut koulutusleikkaukset ovat
omiaan heikentämään maallemme elintärkeää tuotannon laatua. Se saattaa näkyä
kilpailukyvyn laskuna tulevaisuudessa.
Antti Koskela
Ekonomisti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti