Lähde: Tilastokeskuksen työtaistelutilasto
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi 2.11.2016 raportin
”Suomen tauti”, jossa verrataan suomalaisten lakkojen määrää verrattuna
Ruotsiin. EVA:n johtopäätös on, että Suomessa on enemmän lakkoja kuin
Ruotsissa. Tämän syyksi EVA esittää keskitettyä palkkasopimista.
Lakkojen takia menetettyjen työpäivien määrä on pudonnut noin kymmenesosaan 1970-luvun riitaisimmista ajoista. Nykyään työrauha on melko keskimääräisellä eurooppalaisella tasolla.
EVA:n raportti antaa väärän kuvan vertaamalla Suomen tilannetta pelkästään Ruotsiin. Näin saadaan aikaiseksi harhakäsitys siitä, että Suomi olisi erityisen lakkoherkkä maa. EVA:lla on tietenkin oikeus toimia miten haluaa, mutta laajemmassa vertailussa saadaan parempi kokonaiskuva tilanteesta.
Ruotsissa työrauhaa ovat parantaneet - ja siten lakkojen määrää vähentäneet – Ruotsin laissa olevat ammattiliittojen joukkokanneoikeus ja myötämääräämisoikeus. Ruotsissa työntekijöiden edustajat pääsevät osallistumaan yritysten päätöksentekoon. Se parantaa osapuolten luottamusta ja yhteistyötä. Saksassakin on samansuuntainen käytäntö.
Suomessakin tulisi parantaa työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa yritysten päätöksentekoon lain suomalla valtuutuksella sekä mahdollistaa joukkokanneoikeus ammattiliitoille. Nämä varmasti lisäisivät työrauhaa ja vähentäisivät työtaistelujen vuoksi menetettyjä työpäiviä.
Työtaisteluoikeus kuuluu työntekijöiden perusoikeuksiin.
Laittomista lakoista puhuttaessa on hyvä huomioida, että Suomessa
työntekijöiden mahdollisuudet osoittaa mielipiteensä työehtosopimusten ollessa
voimassa on lähes mahdotonta. Esimerkiksi työnantajan laittomaan toimintaan
reagoiminen ulosmarssilla on lähes aina sopimusrikkomus.
On hyvä kysymys, miksi työnantajapuoli ei ole Suomessa
suostunut ammattiliittojen joukkokanneoikeuteen tai myötämääräämisoikeuteen,
vaikka näin on saatu vähennettyä lakkoja muualla.
Antti Koskela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti