ROBOTIT VIE MUN TYÖPAIKAN

”Työ ja työpaikat muuttavat luonnettaan radikaalisti seuraavien vuosikymmenten aikana. Robotisaatio, digitalisaatio ja automatisaatio ovat muuttaneet maailmaa niin paljon, että kenenkään ei pian tarvitse tehdä töitä. Suorittavakin työ siirtyy halpatyövoiman maihin, ja ne, jotka töitä tekevät, tekevät työnsä etänä.”

Kuulostaako tutulta? Työmarkkinoiden muutoksista on puhuttu jo aikoja, ja esitetyt tulevaisuudenkuvat vaihtelevat utopioista dystopioihin. On vaikea hahmottaa, kuinka nopeasti ja millä laajuudella uusi teknologia tulee muuttamaan työelämää. Kuka hyötyy, ja kuka häviää?

Uusien teknologioiden vaikutus työelämään on luultavasti pienempi kuin villeimmät skenaariot ennustavat. Muutokset voivat hyvinkin olla positiivisia ja muuttaa työtä ja työmarkkinoita parempaan suuntaan. Työmarkkinoiden polarisaatiokehitys – töiden jakautuminen ”hyviin” ja ”huonoihin” töihin – ei myöskään välttämättä jatku enää nykyisissä määrin.

Kuten nykyinen työmarkkinoiden murros, myös teollinen vallankumous muutti maailman ja työmarkkinat aivan toisenlaiseksi. Silti edelleen suurin osa työikäisistä käy töissä ansaitakseen elantonsa. Erona digitalisaation tuomassa murroksessa on se, että se ei korvaa pelkästään rutiininomaista suorittavaa työtä, kuten teollinen vallankumous. Digitalisaation ja robotisaation myötä myös aivotyötä vaativat rutiininomaiset tehtävät voidaan automatisoida.

On kuitenkin hyvin paljon ihmisten tekemää työtä, joita robotit eivät pysty korvaamaan. Nykyään – ja todennäköisesti vielä pitkälle tulevaisuuteen – robotit pystyvät toteuttamaan ihmisten heille antamia tehtäviä. Robotit eivät siis pysty itse keksimään ongelmaa ja ratkaisua siihen, vaikka ratkaisu ja ongelma olisivatkin ihmiselle hyvin ilmeisiä. Esimerkiksi jätteidenlajittelu tai siivoaminen on robotiikan kannalta hyvin haastavaa, sillä niihin liittyy monimutkaisten ympäristöjen havaitsemista ja niissä toimimista. Samalla tavalla ihmisten välisen vuorovaikuttamisen toistaminen ja imitoiminen on haastavaa koneelle. Ei siis ole lainkaan ilmeistä, että robotit pystyisivät lyhyellä aikavälillä syrjäyttämään ihmistyön.

Korvaamisen sijaan robotit ja automatiikka tulevat todennäköisesti yhä laajemmissa määrin täydentämään ihmisten tekemää työtä. Ihmisten työ taas tulee olemaan robottien ja automaattisten prosessien ohjailu ja suunnittelu. Osa työstä katoaa, mutta erityisesti uusi teknologia synnyttää varmasti paljon uudenlaista työtä, jota nyt ei välttämättä pysty vielä edes kuvittelemaan. Tämä johtuu siitä, että uudenlaiset tuotantoprosessit synnyttävät uusia tuotteita ja palveluita, joiden ympärille syntyy yhä uusia tuotteita ja markkinoita.

Esimerkiksi verkkokauppa nimensä mukaisesti ei olisi mahdollisia ilman Internetiä. Samalla postimyynti on vähentynyt. Uskaltaisin väittää, että verkkokauppa ja Internet kokonaisuudessaan ovat luoneet ja luovat edelleen kuitenkin paljon enemmän uutta työtä kuin mitä postimyynnin vähentyessä on hävinnyt. Samalla tavalla teollisen vallankumouksen ja tuotannon koneellistumisen myötä syntyi paljon uutta työtä, sillä syntyi uudenlaisia tuotteita ja niiden myötä uudenlaiset markkinat, joilla tarvittiin työtä ja työntekijöitä. Työ ja työpanoksen tarve ei siis häviä, vaikka tuotantomenetelmät muuttuisivat.

Avainasemassa muutoksessa on tietysti se, että työvoimaa ohjataan ja koulutetaan uudenlaiseen työhön vanhan työn hävitessä. Tämä edellyttää toimivaa työttömyysturvajärjestelmää sekä kouluttautumisen mahdollistamista ja siihen kannustamista kaikissa ikäryhmissä.

Aino Kalmbach