Sen jälkeen raavin kaikesta tästä pohdinnasta harmaantuvaa partaani ja muistelen, että Suomessa oli maaliskuussa 647 000 ikäluokkaan 15-24-kuuluvaa nuorta. Työvoimaan, eli työllisten ja työttömien summaan, kuului 321 000 nuorta. Sen lisäksi tämänkin luvun kohdalla koputan ohimoani, sillä työttömistä nuorista Suomessa esimerkiksi vuonna 2014 oli puolet opiskelijoita. Siinä vaiheessa nousen seisomaan tähyämään lounaan suuntaan ja totean, että esimerkiksi Saksassa ja Britanniassa vain hieman yli 20 prosenttia nuorista työttömistä oli myös opiskelijoita. Suomessa opiskelijat siis etsivät töitä ja pyrkivät töihin.
Kun olen nipistellyt, raapinut ja koputellut voin todeta, että nuoret jotka eivät ole mukana työmarkkinoilla tai kouluttautumassa ovat suurimassa syrjäytymisvaarassa olevia ns. NEET-nuoria. Heitä Suomessa on ikäluokasta 15-24-vuotta ollut alle 11 prosenttia. Monet heistäkin ovat ns. välivaiheessa, odottavat vaikkapa armeijan tai opintojen alkamista. Tulevia ongelmia koulutuksen hankinnassa ja syrjäytymisriskiä ennustaa Tilastokeskuksen ja THL:n selvitysten mukaan 16–18 ikävuosien aikana kohdattu työmarkkinoiden tai koulutuksen ulkopuolella oleminen.
Siispä lopulta päädytään nuorten työttömyysasteen 27,7 kautta tuonne 11 prosentin alle, josta edelleen pudotellaan alaspäin reilusti ennen kuin löydetään ne oikeasti yhteiskunnan ulkopuolelle luismassa olevien kova ydin.
Antti Veirto
ps. kuvasta näkyy maiden välistä vertailua NEET-nuorien osuudesta ikäluokasta 15-24.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti