maanantai 16. joulukuuta 2013

BASILLI KOULUISSAMME?

Pitkän linjan suomalainen kasvatustieteilijä Pasi Sahlberg ottaa Guardian-lehden artikkelissa (linkki tekstin lopussa) selväsanaisesti kantaa siihen, millainen koulutusjärjestelmä tuottaa hyviä tuloksia ja millainen ei. Taustalla lymyää perusargumentti koulutuksellisesta tasa-arvosta.

Miten esim. PISA-tulokset saadaan laskuun? Sisällyttämällä markkinamekanismeja, standardeja ja vertailuja (kilpailua) koulutusjärjestelmään. Sahlberg käyttää tällaisesta agendasta nimeä Global Education Reform Movement eli GERM
Hymiö smile
suom. basilli).

Käytännössä hän nostaa framille viisi kehityssuuntaa, joista GERMin tartunnan koulutusjärjestelmässä voi tunnistaa:

1. Koulujen välinen kilpailu, jota korostetaan vapaalla kouluvalinnalla ja kouluvertailuilla
2. Standardisointi, joka asettaa raamin, miten opettaa ja millaisia (vertailtavia) tuloksia on saatava
3. Järjestelmällinen koulujen opetustulosten kerääminen standardisoiduilla testeillä sekä tulosten hyväksikäyttö opettajien tilivelvollisuuteen asettamisessa.
4. Opettajien ammattitaidon alasajo liian vähäisellä koulutuksella
5. Julkisten koulujen yksityistäminen esim. koulutussetelien tai vapaakoulujen kautta (tässä asiassa ei Suomessa vielä olla kovin pitkällä, mutta Ruotsissa löytyy kokemusta yli 20 vuodelta – tuloksena mm. laskevat PISA-tulokset)

No, Sahlberg ei tunnetusti ole opetusstandardien tai vertailun ystävä, joten edelliset kohdat eivät tule yllätyksenä. Hänen mukaansa ne koulut, joissa on laaja autonomia opetussuunnitelmissa ja oppilaiden arvioimisessa, menestyvät parhaiten. Toisaalta voidaan myös kysyä, onko kohtuullista lisätä koulujen autonomiaa esim. opetussuunnitelmissa ja samaan aikaan rajata oppilaan mahdollisuuksia valita peruskoulunsa? Asettaako tämäkin oppilaat epätasa-arvoiseen asemaan?

Sahlbergin mukaan maat, joissa koulutuksellinen tasa-arvo (oppilaan sosioekonominen tausta näkyy mahdollisimman vähän koulumenestyksessä) on korkeaa, nauttivat myös keskimäärin parhaista opetustuloksista. GERM nakertaa tasa-arvoa, minkä vuoksi tartunnan saaneiden maiden, kuten Ruotsin, opetustulokset (ja PISA-tulokset) laskevat. Kun huiput eivät nouse yhtä paljon kuin heikoimmat laskevat, keskiarvo painuu pakkaselle.

Ikävä kyllä koulutuksen epätasa-arvoistuessa huonoimmassa asemassa ovat ne perheet, joiden mahdollisuuden tehdä valintoja esim. lastensa kouluvalinnan suhteen ovat käytännössä vähäisimmät. Pienituloisilla tai epätyypillisiä työaikoja tekevillä vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia kuljettaa lastaan kauempana sijaitsevaan parempaan kouluun, joten on tyydyttävä lähikouluun.

Korkea koulutuksellinen tasa-arvo on järkevää monessa suhteessa. Vaikka puhtaasti moraaliset ja sivistykselliset näkökulmat sivuutettaisiin, jää jäljelle osaavan kansan kilpailuetu globaalissa taloudessa. Voisi melkein sanoa, että kaikille tasa-arvoinen koulutie on hyvää bisnestä.

Mikko Laakkonen

ps. Saman teeman äärellä ollaan tässäkin: ”Haluatko amerikkalaisen unelman, mene Suomeen!” http://huff.to/1gA96gY

Muut linkit:
Pasi Sahlberg Guardain-lehdessä: http://bit.ly/J3YBob
PISA: http://bit.ly/18L6FQW
Näin länsinaapurissa: http://bit.ly/IOWCE2
Pasi Sahlberin kotisivu: http://pasisahlberg.com/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti