Ruotsin teollisuuden matalapalkkaisten alojen
työehtosopimuksessa sovittiin vastikään 6,5 prosentin palkankorotukset kolmelle
vuodelle. Esimerkiksi 23 000 kruunua (noin 2400 euroa) kuukaudessa
tienaavan tilipussi kasvaa kolmen vuoden kuluessa noin 157 eurolla kuukaudessa.
Jo edellinen, yksivuotinen sopimus oli tuonut Ruotsissa 2,2
prosentin korotukset.
Saksassa 3,8 miljoonan jäsenen IG Metall neuvotteli viime
vuonna aloilleen 4,8 prosentin palkankorotukset.
Saksan ja Ruotsin suuret palkankorotukset vaikuttavat Suomen
kilpailukykyyn erittäin positiivisesti. Työttömyyden ei oleteta näissä maissa
kääntyvän nousuun suurista palkankorotuksista huolimatta.
Toki on huomioitava, ettei kaikkien alojen palkkakehitys ole
niin mairittelevaa, kuin mainittujen sopimusten osalta on.
Suomessa ollaan edetty viime vuodet lähes nollalinjalla, ja
nyt 2017 konkreettisesti nollalinjalla. Sopimuskorotukset ovat nolla piste
nolla. Ostovoima on sentään säilynyt veronalennusten ja matalana pysyneen
inflaation vuoksi.
Syksyllä liittokierros lähtee käyntiin. Monen vuoden
palkkamaltin jälkeen nollalinja ei nyt kelpaa, vaikka Suomen taloustilanne ei
olekaan yhtä vahva kuin Ruotsin ja Saksan. Työnantajien on turha edes yrittää
tarjota nyt nollalinjaa.
Antti Koskela
ekonomisti, PAM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti