VAIN TOIMIVALLA PERHEVAPAAJÄRJESTELMÄLLÄ EDISTETÄÄN NAISTEN TYÖMARKKINA-ASEMAA!

Perhevapaat – äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa – ovat tärkeä osa tasa-arvopolitiikkaa. Perhevapaat ja niiden käyttö liittyvät tiiviisti yhteen sukupuolten tasa-arvon kanssa. PAM edustaa naisvaltaisia aloja ja on jo pitkään ajanut perhevapaiden jakautumista tasaisesti perheessä, jotta miehet pääsisivät osallistumaan vanhemmuuteen laajemmin. Perhevapaajärjestelmällä ja -etuuksilla on yritetty kannustaa miehiä osallistumaan enemmän lasten hoitoon. Järjestelmä ei ole toiminut toivotulla tavalla, jolloin naiset edelleen käyttävät pääosan perhevapaista.

Miksi pääasiassa naisten käyttämiä perhevapaita pidetään ongelmana tasa-arvopolitiikan kannalta?

Perhevapaajärjestelmämme perimmäisenä tarkoituksen on ollut antaa vanhemmille mahdollisuus hoitaa lastaan kotona ilman pelkoa perheen tulojen romahtamisesta. Sosiaaliturvalla on saatu turvattua tulot pienten lasten vanhemmille. Ajan saatossa on huomattu, että järjestelmä heikentää naisten ura- ja palkkakehitystä ja pahimmissa tapauksissa syrjäyttää naisia työelämästä.

Jos olet määräaikaisessa työsuhteessa, työnantaja ei välttämättä jatka työsuhdettasi raskauden aikana, jolloin jäät työttömäksi. Jos tällöin hoidat lastasi vähintään kolme vuotta kotona, niin työmarkkina-asemasi heikkenee: työnantajat saattavat katsoa että ammattitaitosi ja osaamisesi ovat sen verran heikentyneet, ettet ”kelpaa” työntekijäksi. Näin ollen työn löytämisessä ja työurapolun muodostamisessa on vaikeuksia.

Jos taas naisella on voimassa pysyvä työsuhde ennen lasten syntymistä, palaa nainen paljon nopeammin työelämään ja hänen työmarkkina-asemansa on parempi. Mutta on tapauksia, joissa naiset ovat jääneet pidemmälle hoitovapaalle vanhempainvapaan jälkeen, jolloin työnantaja on pitkän tauon jälkeen katsonut, että ammattitaito ja osaaminen ovat ruostuneet. Näin myös mahdollisuudet edetä uralla heikkenevät ainakin uran alkupäästä.

Lisäksi varsinkin naisvaltaisilla aloilla on nostettu esille, että perhevapaista aiheutuu työnantajille suuria kustannuksia. Tämän vuoksi on tärkeää, että perhevapaat jakautuisivat naisten ja miesten kesken tasaisemmin, jolloin perhevapaakustannukset eivät jäisi naisvaltaisten alojen työnantajien kannettaviksi. Tämän lisäksi pitkät hoitovapaat pienentävät naisten eläkkeitä.

Miksi naiset eivät tee töitä perhevapailla?

Yksi syy siihen, miksi naiset eivät tee perhevapaalla töitä on se, että meidän perhevapaajärjestelmämme on jäykkä. Ansiosidonnainen vanhempainpäiväraha turvaa perheiden taloutta vapaan aikana. Jos vanhempainvapaalla tehdään satunnaisesti töitä, maksetaan minimipäivärahaa vähimmäispäivärahan mukaisesti siitä huolimatta, kuinka paljon tai vähän työtä tekee. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos pamilainen tekee satunnaisesti töitä, niin vanhempainpäiväraha pienenee, jolloin työ ei ole kannattavaa. Tekemällä vähän työtä tarkoittaa siis palvelualoilla sitä, että menettää ison osan vanhempainpäivärahastaan. Jos on toisen työnantajan palveluksessa, pitäisi lisäksi huomioida, ettei riko kilpailukieltosääntöä.

Vanhempainvapaan jälkeen vanhemmilla on mahdollisuus hoitaa lastaan kotona siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Pienten lasten vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen siihen saakka kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Kuitenkin valtaosa vanhemmista palaa töihin aiemmin jos työsuhde on voimassa.

Yleensä tutkimukset ovat osoittaneet, että työttömät äidit jäävät kotiin hoitamaan lastaan vanhempainvapaan jälkeen, jolloin heille maksetaan kotihoidon tukea. Kotihoidon tuen hoitorahaa maksetaan kaikille siitä riippumatta onko töissä vai ei, kunhan lapsi on kotona hoidossa eikä kunnallisessa päivähoidossa. Sen sijaan kotihoidon tuen hoitolisä on tulosidonnainen ja kuntalisä mahdollisesti riippuen kunnasta. Jos kuntalisä maksetaan hoitolisän korotuksena, siitä tulee tulosidonnainen. Äidit, jotka jäävät kotiin hoitamaan lastaan, voivat tehdä satunnaisesti töitä ja samalla saada kotihoidon tuen osasta vain hoitorahaa.

Vaikka satunnainen työnteko on suotuisaa äitien työmarkkina-asemaa ajatellen, monien naisten työnteko perhevapaiden aikana saattaa jäädä unelmaksi. Valitettavasti esimerkiksi palvelualoilla palkat ovat niin matalat, että monet joutuvat elämään kädestä suuhun, jolloin eurollakin on merkitys perheen toimeentulon kannalta. Tästä syystä perhevapaajärjestelmä tarvitsee uudistusta, jolloin huomioidaan paremmin erilaiset työsuhteet ja työstä tehdään kannustavampaa. Samalla parannetaan naisten työmarkkina-asemaa ja hyvinvointia yhteiskunnassa.

Egëzona Kllokoqi