Matalapalkkapalveluissa Suomessa ansaitsee paremmin kuin esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Britanniassa. Itse asiassa vain Tanskassa ja Norjassa on selkeämmin Suomea paremmat bruttopalkat matalapalkkapalveluissa. Henkselit kannattaa jättää kuitenkin paukuttelematta, koska Suomessa bruttopalkan ostovoima jää useampaa maata heikommaksi.
PT:n mukaan Suomessa kokoaikatyötä tekevistä 15 prosenttia on matalapalkkaisia (2/3 mediaanitulosta). Vain Tanskassa ja Ranskassa heidän osuutensa on pienempi. Saksassa matalapalkkaisten osuus on tyrmistyttävä 23 prosenttia. Saksaa suurempi matalapalkkaisten osuus on vain Latviassa sekä Liettuassa.
Matalapalkkatyötä tietoisesti lisäämään pyrkineessä Saksassa on työttömyysaste laskenut vuoden 2005 tasosta (11,2 %) merkittävästi (v.2013, 5,3 %). Työllisyysastekin on maassa parantunut (69,4 ->77,1). Kääntöpuolena on se, että Saksassa palkat jakautuvat tätä nykyä hyvin epätasaisesti.
Saksa on siis käyttänyt matalapalkkatyötä vipuna työllisyyden parantamisessa. Saksassa on kuitenkin tapahtunut paljon muutakin. Työehtosopimusten piirissä on tätä nykyä vain noin 55 prosenttia palkansaajista. Alhaisimman palkkatuloluokan työntekijöistä työehtosopimusten piirissä on vain 33 prosenttia. Korkeimmassa palkkatuloluokassa heitä on tuplasti enemmän. Saksassa palkansaajien järjestäytymisaste oli vuonna 2011 alle 20 prosenttia.
Saksan sopimusjärjestelmä on pahoin rapautunut ja erityisen paljon siitä on koitunut harmia pienipalkkaisille työntekijöille. PT:n tutkimuksen julkaisutilaisuudessa puhuneen saksalaisen Institute of Economic and Social Research – tutkimuslaitoksen tutkija Torsten Schulten mukaan Saksassa esimerkiksi vähittäiskaupan alalla työehtosopimusten piirissä on vain 40 prosenttia alan työntekijöistä. Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöistä työehtosopimusten piirissä on enää 36 prosenttia.
Työehtosopimusten kattavuuden hupeneminen on Schultenin mukaan yhteydessä matalapalkkatyön lisääntymiseen. Samanaikainen järjestäytymisen heikentyminen on johtanut huonompiin palkkoihin. Kokonaisuudessaan palkkaliukumat olivat Saksassa kroonisesti negatiivisia vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä ja yksityinen kulutus on kehittynyt samana aikana tahmeasti.
Saksan malli on ollut lääke mitä EU:n talousnikkarit ovat tarjoilleet kaikille eurokriisimaille. Työehtojen sopiminen pitää hajauttaa, sopimusten kattavuudesta tinkiä ja ylipäätänsä ay-liikkeen roolia kaventaa palkanmuodostuksesta päätettäessä. Siinä sellainen lääkecocktail, että palkansaajalta taju lähtee ja elvytys annetaan potilaan taskut tyhjentämällä.
Antti Veirto
Käy tutustumassa Saksan palkkoihin, neuvottelujärjestelmään ja talouden kehittymiseen:
http://www.boeckler.de/pdf/p_wsi_disp_191.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti