LUOTTAMUSTA VAILLA?

Näin aprillipäivän jälkeen palaan sinisilmäisenä ihmisenä lempiaiheeseeni eli luottamukseen. Kuten Charles U. Larson toteaa kirjassaan Persuasion; Reception and Responsibility (2013) useat tutkimukset osoittavat, että yksilöiden rehellisyys on heikentynyt. Ikään kuin joka päivä on aprillipäivä.

Yksilöiden käsitykset rehellisyydestä ja eettisestä toiminnasta ovat muuttuneet. Akateemisessa ja taidemaailmassa tulee vastaan plagiointiskandaaleja, yritystoiminnassa paljastuu epärehellisyyttä ja vedätystä ja ihmissuhteissa sorrutaan pettämiseen. Julkisessa keskustelussa sanoilla yritetään kääntää musta valkoiseksi. Irtisanomiset ovat yhteiskuntavastuuta ja menojen leikkaukset ovat palveluiden parantamista. Tehostaminen on asiakaslähtöisyyttä.

European Social Surveyn tuoreimman aineiston mukaan ihmisten keskinäinen luottamus on vahvinta Pohjoismaissa. Ihmiset luottavat toisiinsa ja siihen, että ihmiset pyrkivät olemaan oikeudenmukaisia ja avuliaita. Pohjoismaissa näyttäisi vahvinta keskinäinen luottamus olevan Tanskassa. Suomi on hyvänä neljäntenä.

Poliitikkoihin luotetaan huomattavasti heikommin kuin esimerkiksi oikeuslaitokseen. Heikointa Social Surveyssa mukana olleista 23 maasta luottamus politiikkoihin oli Portugalissa. Vahvinta se oli Hollannissa ja toiseksi vahvinta Tanskassa. Suomi oli viidentenä. Tanskassa näyttäisivät poliittiset puolueet myös nauttivan suurinta luottamusta ja Portugalissa pienintä. Jos lisätään tarkasteluun vielä kansanedustuslaitos, niin kokonaiskuvassa näyttäisi siltä, että maansa ”systeemiin” luottavat suomalaisia enemmän sveitsiläiset, hollantilaiset, norjalaiset ja tietysti tanskalaiset.

Jos nyt olisi kilpailukykyvertailusta kysymys, niin alkaisi valtaisa päivittely siitä miksi Suomi ei ole ykkösenä. Ilma olisi sakeana niskaan satavasta tuhkasta. Tuhkasadetta tähyillen voin kysyä, että voisiko kilpailukyvyn häilymiseen näiden tuloksien perusteella joku koiranleuka todeta, että ”systeemin vika”.

European Social Surveyn aineiston mukaan tulevaisuuteen suhtaudutaan luottavaisimmin Norjassa. Täytyy toivoa, että kuokka osuisi öljylähteeseen Suomessakin. Todennäköisempää taitaa olla tosin ilmoitus kaivurin katkaisemasta kaapelista. Väitteen ”suurimmalla osalla maani kansalaisista elämä menee huonompaan, ei parempaan suuntaan” hyväksyivät useimmiten Portugalin ja Espanjan asukkaat. Suomalaisista sitä mieltä oli kolmannes vastaajista. Norjassa niin tuumi noin yksi kymmenestä. Täytyy tosin huomauttaa, että aineisto tutkimukseen kerättiin Suomen osalta pääosin 2012. Juuri nyt tilanne saattaisi olla toisenlainen.

En nyt tahdo sanoa, että Suomessa olisi joku merkittävä luottamusvaje. Kuitenkin on syytä muistaa Martti Vihannon toteamus vuosien takaa, että luottamuksen puute toteuttaa itse itseään ja johtaa vaikeasti peruutettavaan noidankehään. Luottamuksen rapautumisesta on vaikea päästä eroon, jos sellainen pääsee käynnistymään. Suomalaisen yhteiskunnan pitää huolehtia luottamuksen säilymisestä.

Antti Veirto

ps. Voiko ihmisten välinen luottamus huveta siihen, että kaikki keskittyvät vain itseluottamuksen kasvattamiseen ja vaalimiseen?