HEINÄSIRKKAPARVET

Vuonna 2017 osa-aikatyötä teki 42 prosenttia vähittäiskaupan työntekijöistä. Se on uusi ennätys. Toki jo 2000-luvun alussa osa-aikaisten osuus toimialalla käväisi 40 prosentissa.  Majoitus- ja ravitsemisalla ollaan osa-aikaisen työn osuudessa vielä poikkeuksellisemmassa tilanteessa. Peräti 40 prosenttia alan palkansaajista on osa-aikaisia. Aikaisemmin ei mara-alalla tällaisia lukuja ole hätyytelty.

Sipilän hallitus vapautti kaupat aukiolojen sääntelystä. Joku on sanonut sitä hallituksen merkittävimmäksi rakenneuudistukseksi. Vuoteen 2015 verrattuna vähittäiskaupassa on nyt 7 000 työllistä vähemmän. Samanaikaisesti vähittäiskaupassa osa-aikaisten palkansaajien määrä on lisääntynyt 4 000 henkilöllä.  

Vuoden 2016 alun jälkeen vähittäiskaupasta on siis kadonnut kokoaikatyötä ja yrittäjiä. Olisi saattanut kadota toki ilman aukiolojen vapauttamistakin. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman ammattibarometrin mukaan Suomessa ei ole pulaa myyjistä. Joissain osissa maata on suoranaista ylitarjontaa. 

Uutiset kertovat, että verkkokaupan jättiläinen Amazon lähestyy Suomen rajoja.  Dagens Industrin julkaiseman uutisen mukaan jättiläinen palkkaa väkeä Ruotsissa. Mitään virallista ilmoitusta se ei saapumisestaan Pohjolaan ole vielä antanut. Valloitusmielessä tehtävistä maihinnousuista ei etukäteen lehti-ilmoittelulla varoitella. 

Voihan olla, että Amazon tekee 3D-tulostimella itselleen päivässä logistiikkakeskuksen ruotsalaiselle pellolle. Seuraavana päivänä dronet nousevat keskuksen uumenista kuin heinäsirkkaparvet ja toimittavat verkosta tilattua tavaraa nopeasti kuluttajille. Ja senhän tietää mitä heinäsirkkaparvet jälkeensä jättävät. Selvää on, että jo nykyisellään ulkomailla toimivat verkkokaupat ravistelevat kotimaista kauppaa. Amazonin kaltaisen toimijan ilmestyminen naapuriin lisää painetta.

Toisin kuin vähittäiskauppa on majoitus- ja ravitsemisala ollut lähivuosina otsikoissa työvoimapulastaan. Se on ikävää, että tunnetusti vetovoimainen työskentelyala on ajautunut moiseen ahdinkoon. 

Majoitus- ja ravitsemisalalla työvoimapula-keskustelun kanssa samanaikaisesti osa-aikatyö on lisääntynyt. Tätä nykyä jo 40 prosenttia alan palkansaajista on osa-aikaisessa työsuhteessa työnantajaansa. Vielä vuonna 2012 osa-aikaisten osuus oli 32 prosenttia. 

Tarjoilutyöntekijöistä 59 prosenttia tekee töitä keskimäärin alle 31 tuntia viikossa. Vuonna 2011 alle 31 tuntia viikossa tekevien tarjoilutyöntekijöiden osuus oli 47 prosenttia. 

Aikaisempaa useammin tarjoilutyössä osa-aikaisuus on nykyään vastentahtoista. Sitä tehdään kokoaikatyön puuttuessa. Vuonna 2011 osa-aikaisista tarjoilutyöntekijöistä kaipasi kokoaikatyötä 34 prosenttia ja nyt 44 prosenttia. Ei ihme, että majoitus- ja ravitsemisalalta hakeudutaan muille toimialoille töihin ja uutta väkeä on vaikea löytää. 

Nyt jo eläkkeelle jäänyt MaRan ekonomisti Heikki Lankinen kirjoitti aikanaan, että majoitus- ja ravitsemisalan henkilökunnan koulutustaso on Suomessa todennäköisesti keskimäärin korkeampaa kuin Euroopassa yleisesti. Lankisen mukaan koulutetun henkilöstön merkitys työvoimavaltaisella alalla tuottavuuskasvun lähteenä on korostunut. Nyt ollaan tilanteessa, jossa työsuhteet rapautuvat ja työntekijät hakevat mahdollisuuksia muilta toimialoilta. Osaava väki kaikkoaa. Ollaan niin sanotusti huonon kierteessä. 

Antti Veirto

Tutkimuspäällikkö

KÄENPOJAT

Viime vuonna Niina Tanner ansiokkaasti käsitteli selvityksessään Mulle, mulle ja sosiaaliluukulle yritysten tapaa maksattaa työntekijöidensä palkkoja yhteiskunnan pussista. Tanner kävi läpi pienillä palkoilla työskenteleville maksettavia asumistuki-, toimeentulotuki- ja työttömyysturvamenoja. 

Suomessa on tehty hyvää tarkoittavia päätöksiä ihmisten kannustamiseksi työhön. Sovitellun päivärahan saajien määrää on kasvattanut vuonna 2014 tullut työttömyysturvan 300 euron suojaosa. Suojaosan käyttöönotto lisäsi työttömien halua ottaa vastaan pienimpiäkin osa-aikaisuuksia. Samoin asumistuen käyttöä on lisännyt vuonna 2015 tullut 300 euron suojaosa. Vuoden 2016 marraskuussa asumistukea sai 60 681 työssä olevaa ruokakuntaa.   

Työnantajille totta kai maittaa hyvin keskustelu kannustinloukuista. Tunnetusti kannustinloukkuja voi etupäässä purkaa kahdella tavalla; maksamalla enemmän palkkaa tai rukkaamalla etuuksia. Useat työantajat suosivat jälkimmäistä. Sehän ohjaa keskustelun sivuun heille kipeämmistä aiheista; matalista palkoista tai työsuhteiden heikentyvästä laadusta. 

Nykyään joka kolmas Palvelualojen työttömyyskassan ansiopäivärahan saajista saa sen soviteltuna. Heidän määränsä on tuplaantunut vuodesta 2011. Finanssivalvonnan tilastojen mukaan vuonna 2016 ansiopäivärahoista 13 prosenttia maksettiin soviteltuna.  Suunta oli edellisvuoteen nähden kasvava.

Vuonna 2016 siivoojille ja ravintolatyöntekijöille maksettiin Finanssivalvonnan mukaan soviteltua ansiopäivärahaa yli 28 miljoonan edestä. Silloin osa-aikatyön lisäksi mukana ovat lyhennetyn työpäivän tai –viikon ja satunnaisen työn perusteella maksetut sovitellut päivärahat. Kela maksoi vuonna 2017 palkkatuloja saaneille siivoojille ja ravintolatyöntekijöille työttömyysetuuksia 22,4 miljoonaa. Huikeita summia siis noissa ammateissa ahertaville elämiseen riittämättömän palkan paikkaamiseksi.

Vuonna 2016 ilmestyneen Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla - tutkimuksen mukaan esimerkiksi vähittäiskaupan osa-aikaisista lähes puolet on ollut tilanteessa, jossa työnantaja palkkaa uusia osa-aikatyöntekijöitä tarjoamatta lisätunteja palveluksessaan jo oleville osa-aikaisille. Samasta tutkimuksesta käy selville, että EU-vertailussa suomalainen vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kiinteistöala käyttävät osa-aikatyötä pääasiassa työnantajalähtöisistä tarpeista. Muualla työntekijälähtöiset tarpeet ovat merkittävin syy osa-aikatyön teettämiselle. 

On tärkeää, että vastentahtoisesti osa-aikatyössä ahertavien toimeentulosta huolehditaan. Samanaikaisesti palkansaajien mahdollisuuksia kokoaikatyöhön pitää kohentaa. Suomen pitäisi kaitsea tarmokkaammin niitä kupeellaan kasvavia ”käenpoikayrityksiä”, jotka työntävät työntekijänsä palkoista huolehtimisen yhteiskunnalle. 

Antti Veirto

Tutkimuspäällikkö